Haastattelu part 1

Nyt on selviydytty ensimmäisestä haastattelusta, joka siis oli toi Cultural Caren haastis. Seikkailin EF:n toimistolle puol kuudeks, jolloin alkoi infotilaisuus. Infossa kerrottiin tosi paljon niitä perusjuttuja, joita on tullu sata ja yks kertaa luettua jo ihan CC:n sivuilta, esitteistä ja vaikka mistä. Oli myös tosi kiva kuulla entisen au pairin tarinoita sen vuodesta infon aikana (infon pitäjä siis oli tää entinen au pair).

Infotilaisuuden jälkeen olikin se itse haastattelu. Aluks kysyttiin perusjuttuja ajokortista lääkityksiin, minkä jälkeen tuli sitte vähän "haastavempia" kysymyksiä. Esim. "Jos nyt heräisit ja olisit au pairina isäntäperheessä, millainen päivä sinulla olisi?" Onneks oon lukenu enemmän ku laki salii erilaisia au pair -blogeja ja otin sitten niistä semmosen mixatun perusarkirutiinin, jonka selitin siihen. Siinä ehin jo ajatella, että eiks tässä ookkaan kysymyksiä englanniksi, kunnes sieltä pamahti kysymys "how would you calm a crying child?" Siinä vaiheessa tuli totaalinen blackout, että miten sitä englantia puhuttiinkaan ja pari sanaa unohtu. Jostain syystä oli vaan niin vaikee enkuks yrittää vääntää jotain järkevää vastausta siihen. Seuraavien kysymysten myötä puhuminen enkuks oli kuitenkin paljon helpompaa ja sen jälkeen selittelinkin siinä jos jonkinmoisia tarinoita (tositarinoita ne silti oli) "loistokkaalla" englannillani.

Siinä meni tovi (oikeesti vaan ehkä 3 minuuttia), kunnes haastattelija sanoki mulle, että ihan turhaa mulle on tehdä mitään kielioppikysymyksiä tai ylipäätänsä muitakaan kysymyksiä englanniksi, koska mun kielitaito kuulema on tosi hyvä ja että selkeesti huomaa mun olleen kielimatkalla. What? Voin vannoo vaikka minkä kautta, että toi oli varmasti eka kerta kun kukaan ikinä on sanonu et mun enkku on hyvä, hah.

Anyways, haastattelu oli tosi helppo ja oon ilonen, etten stressannut sitä yhtään, koska se olis ollut ihan turhaa. Mulle ei sanottu mitään, että pääsinkö ns. läpi vai en, mutta eipä siinä näyttänyt olevan mitään ongelmaa niin varmasti kaikki meni ihan nappiin. Elikkä, jos asiat ei sitten mee toivotulla tavalla Eur Au Pairin kanssa, niin on ainakin plan B kunnossa. Ja pakko sanoo, että kun siinä infossa kuunteli niin tuli semmonen olo, että ihan sama mitä oon päättäny, lähen tällä järjestöllä kunhan pääsen jo etenemään tässä hommassa mahdollisimman nopeesti. Mut tosiasiassa toi oli vaan semmosta "au pair -kuumetta". Tai siis... tuli vaan fiilis, etten millään malta odottaa et pääsisin kunnolla alottaa hakemuksen teon ja kaikki muut tarvittavat jutut.

Noh, ehkä tää tästä. Nimittäin, sovin eilen EAP:n haastattelijan kanssa, että ens viikon keskiviikkona olisi sitten niiden haastattelu. Siihen mennessä kai pitää kuluttaa aikaa ylppäreihin lukemalla ja koulunkäynnillä. En voi uskoo, että kouluki alkaa jo ens tiistaina. Toisaalta aika menee sit nopeesti (luulis ainaki) ja pian onki jo talvi ja seuraavaks sit on ylppärit ohi, jonka jälkeen voi sanoo iloiset hyvästit mun karmeelle lukiolle. Siitä ei pitäis enää olla kauaa ku pääsis lähtee sitten taas karkuun Suomea. Toivotaan, että kaikki tulee menemään hyvin ja tosiaan olisin matkalla kohti Jenkejä kesälomalla. Eipä tässä sitten ollut muuta.