I love you, mom!

Tällä hetkellä oon niin super happy! Keskiviikko ja torstai oli tosi helppoja työpäiviä, varsinki torstai meni ihan hujauksessa. Keskiviikkona meille tuli sleepoverkaveri pojille, mutta sit tän kaverin äiti nappas kaikki noi kolme pienintä muksua bouncing factoryyn pariks tunniks, joten mä olin off, koska ei noita vanhempia lapsia tarvii oikeestaan vahtia. Siinä sitte kattelin leffaa ja kuuden jälkeen suuntasin downtowniin tapaamaan L:aa. Sillä oli tähän päivään aikaa löytää uus perhe tai koti kutsuu. En tiedä vielä, että mitä kävi, mutta L lupas infota mua heti ku se itekki tietää. Keskiviikon kohokohta oli äidin lähettämä paketti Suomesta sisältäen suomalaisia karkkeja. On ollu kyllä raskaat kaks päivää kun oon koittanu vastustaa kiusausta ja olla syömättä yhtäkään vielä! (edit// ketä mä oikein huijaan, ei mulle mitään kiusauksia oo vielä edes tullukaan, sielä ne karkit kiltsiti odottaa kaapissa :D Joku on nyt kyllä oikeesti vialla, viikko sit olisin voinu syödä kaiken heti :D)

LOVE LOVE LOVE

Eilen oli tosiaan ehkä iisein päivä ikinä vähään aikaan. Aamulla heräsin viemään Eliaksen kouluun orientaatioon ja sen jälkeen kotiin lagamaan ja kattomaan jotain leffaa siihen asti, että muut lapset herää. Aamupäivällä tää sleepoverkaverin äiti laittaa viestiä, että oisko ok jos se tuo kaks niiden muuta lasta playdatelle vähäks aikaa ja hakee meille lunchia. Ok käy mulle, koska noi lapset leikki niin superhyvin yhessä. Lähettiin puistoon 6 lapsen kanssa ja sen jälkeen tuli vielä 2 muuta kaveria sinne. Lapset leikki tagii ja fishii koko ajan kiipeilytelineissä. Tän jälkeen suunnattiin kotiin, koska tää äiti oli hakenu meille kiinalaista ja voi ku oli niin superhyvää. Se toi myös kasan muffinseja meille tänne. Tosi mukava ja ihana toi äiti! Tuun kuulema näkee sitä sit aika paljon, koska sen kaks lasta on meijän pikkusen kanssa samassa koulussa :) Tän jälkeen lähin hakemaan Eliaksen kotiin ja ruuhkan takia meni normaaliin tunnin reissuun yli 2h. No eipä se mitään, koska aika pian sen jälkeen hostmom tuliki kotiin ja olin off. Lagailin taas hetken huoneessa, kunnes menin tekee kivan tunnin kävelylenkin.

Toivottavasti tänään menis päivä yhtä kivasti. Reilu tunnin päästä tänne tulee yks poika playdatelle taas vaihteeks ja iltapäivällä ehkä toi poikien kaverin superkiva mama saattaa hakee noi pikkuset tällä kertaa sinne playdatelle. Jos se onnistuu, niin mun päivästä tulee maailman helpoin. Mutta pitää kattoa. Tällä hetkellä kaikki paitsi yks on leikkimässä legoilla, en tajuu mikä noihin meni, kun ei ne ikinä yhessä tee legoilla mitään :D Nyt koitan odotella iltaan asti noiden mun karkkien osalta, ja sit otan pari maistiaista. Illalla nään kuudelta meksikolaista aupparia, joka asuu tossa viereisessä townissa. Yllättäen mennään Starbucksiin :D No mikäs siinä, se on helppo paikka tavata ja siitä voi sit lähtee kävelee ympäri downtownia, jos siltä tuntuu. Ihanaa, että viimeistään 8 tunnin päästä alkaa pidennetty kolmen päivän vapaaviikonloppu, josta tulee maailman paras!

Mahtavaa viikonlopun alkua teille sinne! :)

I love my life!

Jopas on nyt mulla ääni kellossa muuttunu! Siis eilen ja tänään on ollu ihan mahtava fiilis koko ajan. Okei välillä on tullu turhauduttua tähän hommaan, mutta kaiken kaikkiaan oon super happy kun saan olla täällä. Mulla on awesome plans seuraaville viikonlopuille ja taas löyty lisää auppareita, jotka asuu täällä lähistöllä enkä malta odottaa, että pääsen tapaamaan niitä. Myös yks meijän tuttavaperheen suomalainen auppari otti muhun yhteyttä ja koitetaan sopia pientä meetingiä tässä jollekki päivälle. Tän lisäks suunniteltiin C:n kanssa mun sleepoveria niillä ens viikon la-su. Tarkotus olis mennä shoppailemaan, leffaan, vaihteeks Cheesecake Factoryyn, olla niiden poolilla ja hengata sielä kotona palatsissa muunmuassa C:n hostkidin synttärijuhlien merkeissä jne. Eli ihan superia tulee olemaan. Tänä viikonloppuna olis tarkotus mennä lauantaina Manhattanille tapaamaan suomityttöjä ja sunnuntaiks on tuli pieni suunnitelmien muutos, nimittäin suunnataan hostien kanssa kaveriperheen talolle Delaware Riverille Philadelphiaan. Luulin aluks et ollaan menossa ihan Delawareen asti, mutta ei ihan. No pääsen kuitenkin näkemään uuden osavaltion, Pennsylvanian!

Pääsin vihdoin maistamaan sitä kuuluisaa banaanikakkua!

Eilinen päivä alko ankeissa fiiliksissä, nimittäin pää huus niin hoosiannaa, koska sitä särki niin paljon. Kaiken lisäks olin nukkunu vaan kuus tuntia. Hostiskä vaan puhu aamupala pöydässä ja mä koitan jotain vastailla sille etten vaikuttais tylyltä vaikka oikeesti olis tehny vaan mieli olla hiljaa :D En oo aamuihminen yhtään. Laitoin C:lle viestiäki, että "I'm so ready to slap anyone who says me GOOD morning" :D Kuskasin Eliaksen sen harkkoihin ja sen jälkeen ajoin lähimpään Starbucksiin, jossa sitte istuin kaks tuntia skypetellen kotiin. Samalla söin maailman parasta jogurttia ja yritin selviytyä väsymyksestä kahvin avulla. Kun lähin parkkihallista, niin kriiseilin sen jättiläisauton kanssa ja olin hetken varma, että osuin toiseen autoon, kun meni niin läheltä. Kotin päästyä näin auton kyljessä pienen naarmun ja kriiseilin kahta kauheemmin. Muuten mulla oli koko päivän tosi superhyvä fiilis, mutta sitte toi naarmu vähän pilas mun fiilistä. Selitin sitte tilanteen hostmomille, kun se tuli kotiin ja se oli sitä mieltä, että se naarmu on vanha ja että olisin kyllä tuntenu sen jos olisin toiseen autoon osunu. Toivottavasti se on oikeessa. Kuitenki joku kohta soittaa perään ja vaatii miljoonakorvauksia. Ehkä ei. Illalla lähin lenkille ja sen jälkeen jotain random exercisee täällä omassa huoneessa.

Tänään aamulla oli maailman paras fiilis, koska olin saanu nukuttua 9,5 tuntia eikä edes päätäkään särkeny. Pienemmät pojat ja niiden sleepoverkaveri nukku pitkään, joten aamu oli tosi kiva. Aamupalan jälkeen lähettiin puistoon ja oli ihan mahtava sää. Ihanaa, että on melkein syyskuu ja silti on superlämmin koko ajan! Lunchiksi tein riisiä ja IKEAn lihapullia, voi jestas mikä yhdistelmä, mutta kaikki pojat tykkäs tosi paljon. Ne aina kehuu kuinka mä teen niistä lihapullista tosi hyviä ja mähän en tosiaan tee muuta ku heitä ne pannulle öljyn kanssa ja that's it :D Jossain kohtaa tuli Empun kanssa pieniä erimielisyyksiä parista asiasta, jonka seurauksena sain kuulla kuinka oon maailman hirvein au pair, tyhmä, idiootti ja että se vihaa mua. Ok. No empä antanu sen pilata mun muuten hyvää päivää. Myöhemmin mentiin vielä uudestaan puistoon ja tällä kertaa ei kyllä naurattanu se kuumuus. Siis olin ihan varma, että sulan siihen penkille. No parempi seki ku vesisade hei! Nyt oon ollu jo melkein 2h off koska hostmom tuli kotiin tosi aikasin, ihanaa!

Mun tän päivän ruokavalio. Oon tänään syönyt pelkästään
puuroa! Mutta se onki maailman parasta<3

Seuraavaks voisin taas vaihteeks suunnata lenkille. Tää healthy lifestyle alkaa pikkuhiljaa onnistua. Ehkä. Viime viikko oli niin floppi, että tää viikko on menny toistaseks tosi kivasti. Ei oo oikeestaan edes tehny mieli mitään herkkuja. Toivottavasti jatkuis samaan malliin :D Nojoo... Huomiseks on tiedossa pari playdatee ja sleepover, joten toivottavasti työpäivästä tulis taas iisi ja kiva. Sen jälkeen ollaanki jo voiton puolella ja pian onki pidennetty viikonloppu Labor Dayn takia, koska mulla ei oo silloin töitä!

I have a good party here in my tent.

Hellurei ja hellät tunteet, vai miten se meni! Tää viikko on ollu kyllä niin tunteiden vuoristorataa että huhhu. Yhtenä hetkenä oon ihan valmis soittamaan äidille, että tuun kotiin ja toisena taas mietin miten mun elämä täällä on aivan mahtavaa ja ihanaa. Töiden puolesta on ollu kyllä ihan hirvee viikko. Tai no perjaatteessa helppo, mutta ku koko viikko ollu täynnä tappelua ja kinastelua joka asiasta, niin ei kiva. Keskiviikkona sorruin syömään suklaata ärsytykseen ja sitä jatkuki koko loppu viikon :D Että se siitä terveellisestä elämästä. Huomenna uus yritys.

Lenkkimaisemia tuolla yhellä puistolla.

En muista enää mitä mä viikolla tein, joten en varmaan mitään erityisen mielenkiintosta. Perjantaina oli kiva aamu, koska sain nukkua pitkään. Hostiskä oli ottanu auton, jolloin en luonnollisesti voinu kuskata ketään yhtään minnekkään. Oli ihan kivaa vaihtelua niille neljälle edelliselle päivälle, jolloin olin joka päivä ratin takana vähintään 3h. Jossain kohtaa päivää tuli ihan tajuton koti-ikävä. Eikä edes semmonen, että olis ikävä kaikkia ihmisiä Suomessa (vaikka niitä toki onki ikävä) vaan enemmänki asioita. Siis vaikka sitä olkkarin sohvaa ja pehmeetä vilttiä ja sitä äidin ihanan helppoa pikkuruista autoa. Tai no ei se nyt mikään mini oo, mutta tohon meijän täällä olevaan jumboautoon verrattuna se on ihan kirppu. Jossain kohtaa hostmom vielä soitti, että oisko ok jos voisin kattoa lapsia vähän pidempään. Eipä innostanu hirveesti, mutta en kehdannu kieltäytyä. Loppujen lopuks hostmom kuitenki tuli jo siinä vähän seittemän jälkeen, joten ei niin paha.

Ehkä parasta leipää mitä täältä voi saada. Ei silti voita
suomalaista ruisleipää millään!

Lauantai oli se päivä, jonka takia jaksoin ton ärsyttävän työviikon. Aamulla lähin pienelle kävelylenkille, se siitä sitte ku suuntasin suoraan Starbucksiin. Mutta sentään käppäilin sitä enne joku reilu puol tuntia kaikkia kiertoreittejä pitkin. Tän jälkeen hirveellä kiireellä laitoin itteni valmiiks ja pankin kautta (En tosiaan muuten saanu pankkitiliä avattua, joten uus yritys sitte joskus hostiskän kanssa) kurvailin kaverin luokse 40min ajomatkan päähän. Kun ajoin siihen C:n pihaan, niin kattelin hetken, et ei luoja oon tullu ihan väärään paikkaan, mutta en ollu. Olin saapunu ihan järkyttävän isolle ja hienolle talolle, joka tosiaan oli C:n koti. Se on kyllä just semmonen talo, josta jokainen auppari unelmoi :D En ehtiny talosta hirveesti nauttia ennen kuin jatkettiin matkaa.

Perus viikon pyykit... ei mul menny ku kolme konnellista ja kaks päivää :D

Suunnattiin yhteen ostoskeskukseen vähän shoppailemaan, mutta koko reissun kohokohta meille selkseesti oli Cheesecake Factory. Oon ite aiemmin syöny sielä vaan kunnon ruokaa, joten olin enemmän kuin innoissani, kun pääsin maistamaan Oreo cheesecakea, joka oli TAIVAALLISTA! En käsitä miten joku yks kakkupala voi olla niin hyvää. Ja niin iso. En jaksanu ruuan jälkeen edes syödä sitä kokonaan. Ens kerralla kun meen, niin syön vaan sen kakkupalan. Ähkysinä sitten vyöryttiin (tai ainaki siltä se tuntu) shoppailemaan. Mukaan tarttu vaan yks hame eikä muuta. Toisaalta ihan hyvä vaan, koska mun on pakko säästää rahaa uuteen kameraan :D Ei ehitty siis hirveesti tehä tuhoja kaupoilla ennen ku piti suunnata takas C:n luokse, koska sillä alko viideltä työt. Olin niillä sitte pari tuntia, syötiin vähän lisää, leikittiin sen hostkidin kanssa ja mä ihastelin niiden palatsia ja pihalla olevaa poolia! Ainii ja otsikkoki tulee siitä, kuinka C:n hostkid yritti saada houkuteltua meidät sen omarakentamaan telttaan sen kanssa. Loppujen lopuks tultiin siihen tulokseen, että meijän bileet oli paremmat, koska meillä oli ruokaa. Poju tuli aika nopeesti kyllä sitte ruokapöytään :D

Tilasin sandwichin ja sain enemmänki hampparin...

No se juustokakku. Näyttää muuten erittäin pieneltä ku toi oreo-keksiki on
tossa normaaila isompi :D

Tän jälkeen suuntasin Targetin ja Marshallsin kautta kotiin. Yritin selkeesti saada jotain lisäpotkua tähän mun terveelliseen elämään ja ostin vähän jotain urheilukrääsää. Tosin toisessa ostoskassissa mulla oli suklaata ja jätskiä. Ei oikeen nyt mee yksiin tää homma sitte yhtään :D Illalla piti kattoo Netflixistä leffaa, mutta siinä vaiheessa, kun kello oli 11 enkä vieläkään tiennyt mitä haluun kattoa, niin tyydyin vaan lukemaan muiden blogeja aina puol 2 asti yöllä. Pakko myöntää, että oli muuten eka kerta, kun oon täällä valvonu niin pitkään :D Oonko vähän lame? Yritän aina mennä siinä 10-11 aikaan nukkumaan, ainaki arkipäivisin, koska en tykkää yhtään jos oon nukkunu vähemmän ku 8h.

C:n maailman sulosin hostpoitsu anto mulle lahjan.

Tänää en oo tehny mitään erityistä. Aamulla tein taas pienen lenkin, jonka jälkeen skypetin ensin 2h yhen kaverin kanssa ja sen jälkeen 1,5h äidin ja pikkusiskon kanssa :D Sitte oli pakko pitää vähän taukoa ja suunnata ulos, kun oli niin hyvä sää. Kotiin päästyä lähinki samalla ovenavauksella hostäidin kanssa kauppaan. Oon vieläki shokissa siitä, miten paljon yks perhe voi syödä ruokaa. Okei meitä on nyt 8 ihmistä täällä syömässä, mut silti. Keskiviikkona käytiin kaupassa ostamassa kärryllinen ruokaa ja nyt sunnuntaina taas sama juttu. Oli muuten vähän ongelmia saada kaikki ostokset mahtumaan takakonttiinki :D Noh, kohta taas pitää juosta kauppaan ku jääkaapit ammottaa tyhjyyttään. Pari tuntia sitte skypettelin Helmin kanssa 1,5h ja jutskailtiin vähän meijän hostperheistä ja varmaan jostain muustaki, mutta kanan muistilla nyt en muista, että mistä. Oli ihan kiva kyllä, enkä malta odottaa että Helmi ja Mia tulee Manhattanille vierailemaan ja pääsen niitä näkemään. Tulee ihan mahtava ens viikonloppu!

Nyt jos vaikka koittais päästä nukkumaan. Huomenna taas 6:30 herätys ja itkettää jo valmiiks, etten ehi nukkua tarpeeks. Varsinkin kuin rakas ystäväni migreeni on viihtynyt erittäin tiiviisti mun kanssa tän viikonlopun, enkä kestä huomista autoilua jos tää tästä pahenee. Onneks aamu on kuitenki ihan iisi. Vien Eliaksen sinne treeneihin, jään shoppailemaan viereiseen kaupunkiin, ja sitte ajetaan takas kotiin kun treenit on ohi. Hostit tosiaan sano, ettei oo mitään järkeä mennä siinä välissä kotiin, kun en ehtis sielä olee varttia pidempään. No sopii mulle. Muuta ei oo huomisen ohjelmasta enempää tiedossa. Huomenia sinne Suomeen päin, meikä lähtee nukkumaan!

Jestas mikä alkuviikko!

Hellou. Täällä kirjottelee vaihteeks erittäin väsynyt auppari. Eliaksella tosiaan alko ne maastojuoksu harkat ja sainki kuulla, että ne jatkuu aina koulujen alkuun saakka. Terve menoa vaan mun yöunille sitte. Ompa hauska loma näillä hei. Eerolla on taas jotain high school -hakuihin liittyviä harjotuksia koululla joka päivä 6 tuntia nää kaks viikkoa ennen kuin se ite koulu alkaa. Fun fun. Täällä ollessa kun oon kuunnellu esim juttuja Eeron kouluprojekteista jne. ni on alkanu arvostaa sitä Suomen koulunkäynnin helppoutta. Siis Eerolla, joka on 13v, on koulussa paljon vaikeempia juttuja kuin mulla ikinä lukiossa. Mä oisin ihan kujalla oikeesti jos joutuisin menee yhellekkään sen koulutunnille :D

Anyways. Maanantai meni supernopeesti, koska koko ajan oli jotain tekemistä ja hostäitikin tuli jo neljän jälkeen kotiin. Jonkun aikaa juteltiin ruokapöydän ääressä vaikka mistä kunnes sit läväytin että: "Mun on pakko näyttää teille jotain!" Vedin hihan ylös ja näytin mun tatskan. Hostmom sano että se on tosi kiva ja fontti on kuulema nätti. Hostiskälle kun illalla näytin niin sehän ei meinannu edes uskoa, että koko tatska on aito :D Se oli ihan varma et mä vaan huijasin sitä. No lopulta se kuitenki usko ja tais sanoo et ihan kiva, mutta samaan lauseeseen se lisäs myös ettei ite tatuoinneista tykkää. Eli turhaan jännitin ton näyttämistä niille. On kyllä ihan hullua, kun ei tohon oo vielä yhtään tottunu ja välillä sitä säikähtää, että mikä mulla tossa kädessä on :D Varsinki ku se on vielä silleen, ettei sitä edes koko ajan nää.

Nojoo, tiistai oli sitte ihan oma lukunsa. Aamulla taas herätys 6:30, räjähtäneen näkösenä ja olosena laahustin aamupalapöytään ja tein kuolemaa. Otin meijän vauvan (kyllä 5v on vielä vauva) mukaan, kun lähin viemään Eliasta taas koululle. Ajoin takas kotiin ja kun katon puhelinta niin hostmomilta on tullu viestiä, että Elias myöhästy bussista ja se pitää hakea takas kotiin. Eli melkein samalla ovenavauksella lähettiin takas. Siinä tuli ajettua 3h putkeen ja ei muuten naurattanu. Jossain vaiheessa olin ihan varma, että nukahdan siihen rattiin jolloin laitoin vaan radion kovalle ja ikkunat auki niin, ettei nukkuminen edes kävis mielessäkään. Uudestaan kotiin päästyä olin kyllä niin poikki ettei mitään rajaa. En edes jaksanut lähteä poikien kanssa tohon viereiseen puistoon vaikka normaalisti se on ihan kiva mennä sinne istuskelemaan vaan penkille.

Tiistai-iltapäivällä hain taas Eeron ja toisen pojan (meil on carpool toisen perheen kanssa) kotiin. Päivän aikana ajoin melkein 5h, fun. Tän jälkeen raahauduin pikkusten kanssa puistoon, mutta eipä siellä kauaa oltu kun Emppu (toisiks nuorin) alko tappelee ja kiukuttelee pyöräilykypärästä. Siinä sitte kiukuteltiin kaikkien viikkojen edestä mitä mä täällä oon ollu. Kiukuttelu jatku vielä kotonakin eikä millään voitu tehdä mitään mitä mä pyysin. Tän seurauksena monen varotuksen jälkeen passitin poitsun huoneeseen ja sanoin, että pysyy huoneessaan kunnes äiti tulee kotiin (sen onneks hostmom pääsi taas normaalia aikasemmin, jo puol 6). Tän jälkeen kun pelleily vieläki jatku, jopa sen jälkeen kun hostmom oli tullut kotiin, niin rankkua tuli ja nyt toinen onki grounded ainaki tän päivän. "Hauskaa" miten mä just mietin, että oonpa ollu onnekas kun nää pojat on mua kohtaan ollu tosi kilttejä ja uskonu hyvin mitä mä sanon. Oonhan mä pahempaaki nähny, mutta täällä ollessani toi oli pahin "tappelu" tähän mennessä.

Pinna oli kyllä mulla todella kireellä, mutta handlasin omasta mielestä ton ihan hyvin. Ääntä jouduin korottaa aika reippaasti muutamaan otteeseen, mutta pidin kuitenki pääni enkä luovuttanu. Hostmomki sano, että aika hyvin onnistuin saamaan pojan omaan huoneeseen ihan ite. Se kuulema joutuu yleensä melkein korvasta viemään sen omaan huoneeseen :D Päätin lähteä vähän rauhottumaan lenkille. En tällä kertaa jaksanu juosta, mutta pikakävelin kivat 8 kilsaa. Sen jälkeen olin kyllä niin väsyny ja oli ihana päästä dinnerin jälkeen sänkyyn kattoo Pretty Little Liarsin kauden vika jakso ennen nukkumaanmenoa. 

Tänää herätys tuli ihan liian aikasin, olin ihan varma et olin nukkunu vaan 2h kun mun herätyskello soi. Aamulla sama autoilurumba. Kotiin tullessa täällä kolme nuorinta vielä nukku sikeesti (älkää huoliko, lapset oli ehtiny olla yksin kotona pari minuuttia ennen kuin tulin takas kotiin). Skypettelin hetken kaverin kanssa, kunnes lapset heräs ja menin laittaa niille aamupalaa. Tän jälkeen oli aika pestä vähän pyykkiä, mutta se leikki loppu lyhyeen kun Elias laitto viestiä ja kysy josko voisin jo mennä hakemaan sen. No siinä sitte hirveessä kiireessä juostaan hakemaan yks pojista puistosta takas kotiin. Syödään pieni snacksi ja huhhuh mikä tappelu saatiin aikaan yhestä vesipullosta. Siinä sitte vauva veti raivarit ja melkein jouduin kantaa sen autoon, kun se ei meinannu millään suostua liikkumaan. Ei juma miten on mahollista et heti ku ehdin ajatella, että jes ehkä tänään menis sitte paremmin ni kappas mitä tapahtu. Nyt mä tosiaan oon stupid ton meijän pikkusen mielestä.

Kotiin kun päästiin ni piti jatkaa pyykinpesua. Tässä menny pari kertaa hermot kun yks vinkuu, josko voitais mennä puistoon, eikä se ymmärrä, että nyt ei ehdi koska kohta pitää hakea Eero ja välissä pitää laittaa pyykkejä kuivausrumpuun ja viikata jo kuivia pyykkejä jne. Ehkäpä tää tästä, tänään hostmom tosin pääsee myöhemmin töistä, että saa nähä millasen hermolenkin sitte illalla taas teen :D Välillä kyllä ollu semmosii hetkii, et miks hitto mä oon täällä vapaaehtosesti tekemässä tätä hommaa. Mutta kyllä tää muuten on ihan kivaa, välillä vaan on ärsyttäviä päiviä. Kaikki on niin kauan hyvin kun näitä rasittavampia päiviä on vähemmän kuin kivoja :D 

Nyt meen laittaa lunchia, viikkaamaan lisää pyykkejä ja hakemaan Eeron, heissan! Ja anteeks en jaksa laittaa kuvia, kirjotin muutenki tän postauksen aika kiireellä, joten varmaan on täynnä kirjotusvirheitäkin! :D 

Dream out loud

Huhhu mikä viikonloppu takana! Lauantai ilta oli tosi kiva kun kun näiden kaveriperhe tuli käymään. Kuulin taas vaihteeks kyllä semmosia tarinoita ettei mitään rajaa :D Mutta tää perhe oli supermukava! Syötiin hyvää ruokaa ja juteltiin mukavat 6 tuntia vaikka mistä. Oon myös superinnoissani, että tän perheen asianajajaiskä ottaa mut mukaan kattoo jotain oikeudenkäyntiä ens viikolla. Tosiaan itellä olis tarkotus hakea oikikseen sitte Suomeen palattua, joten oon tosi ilonen, että pääsen vähän näkee miten toi systeemi toimii täällä päässä. Suomessa oonki muutamaan otteeseen käyny kattomassa noita oikeudenkäyntejä ja ne on musta tosi mielenkiintosia! Tää perhe lähti sit puol 12 kotiin ja pääsin vihdoin nukkumaan.

Sunnuntaina oli herätys 9 ja yheltätoista olinki jo bussissa kohti Manhattania. En vieläkään pääse yli siitä, että ensimäinen asia, jonka nään kun tuun ulos bussiasemalta, on Times Square. No joka tapauksessa, suuntasin tän jälkeen Penn Stationille koska C:n juna tuli (40 minuuttia myöhässä) sinne. Kävästiin Dunkin' Donutsista hakee vähän välipalaa ennen kuin lähettiin ettimään Rockefeller Centeriä.  Tarkotus oli kävästä Top of the Rockissa, mutta päätettiin jättää väliin, koska kumpikaan ei viittiny maksaa 27 dollaria siitä :D Ens kerralla sitte!

Tän jälkeen käppäiltiin pitkin 5th avenueta ja shoppailtiin muutamia must buy -jutskia. Käytiin myös Lindt:ssä ostamassa vähän kunnon hyvää (ja kallista) suklaata, koska tosiaan kaikki jenkkisuklaat on ihan säälittävän pahoja Hershey'sin cookies n cremeä lukuunottamatta. Ketään ei varmasti yllätä, kun sanon, että tän jälkeen suunnattiin Shake Shackkiin dinnerille :D Mua ei kyl koht naurata enää. Ens kerralla vois käydä jossain muuallaki. Mut olipa taas hyvät ruuat ainaki! Dinnerin jälkeen metsästettiin muutama postikortti, mutta ei tietenkään voitu lähettää niitä, koska oli sunnuntai eikä mikään posti ollu auki. Mä luulin et hei Manhattanilla olis kaikki auki koko ajan :D Ainaki melkein!

Sielä se siniristilippukin komeili!

Saatoin C:n Penn Stationille, koska sen piti lähteä, jonka jälkeen yritin ite muka lähteä Port Authoritylle ja sieltä kotia kohti. Mutta päätinki hypätä metroon kohti 14th streettiä. Olin nimittäin tehnyt vähän tutkimustyötä Manhattanin tatskapaikoista ja päädyin Rising Dragon Tattoos -paikkaan! Paniikissa vetäsin puolet siitä mun bussievässuklaasta ennen kuin keräsin vähän rohkeutta ja kävelin portaat ylös sinne studiolle. Tarkotus oli kysellä vähän hintaa ja varata aika, mutta respatäti sano, että "joo noin tunnin päästä vapautuu yks tatskaaja, haluutko odottaa?" Eli minähän rohkeena tyttönä jäin odottamaan. Kriiseilin liikaa mun yhelle kaverille whatsappissa, koska mua jännitti ihan sairaasti.

20 minuutin päästä tää tatskaaja tulee ja sain melkein sydärin, koska olin varautunu siihen, että voin tasailla hengitystä vielä ainaki 40min. No selitin sille sitte millasen tatskan haluun, suunniteltiin fontti just eikä melkein semmoseks ku halusin ja se oli menoa sitte. "Is this your first tattoo?" "Yes." "No wonder you were so picky with the font." :D Tän jälkeen se sano, että kuulema parin tatuoinnin jälkeen mua ei edes kiinnosta mitä ne mun iholle tekee. Sanoin vaan, että hei et tiiä kenestä puhut, mä oon nimittäin semmonen perfektionisti, että ei mitään rajaa. Tatskan teossa ei menny ku korkeintaan 10-15 minuuttia eikä edes sattunu hirveesti, vähän vaan nipisti. Oon tosi tyytyväinen lopputulokseen!

Tän jälkeen juoksin metroon ja sieltä hirveellä kiireellä mun bussiin, joka tietenki oli myöhässä. Selvisin kuitenki Stop&Shopin kautta himaan Ben&Jerry's-purkki turvallisesti laukussa mukana. En saanu sanottua mun tatskasta illalla vielä kellekkään :D Tiedän, että mun hosteja ei haittaa jos niiden aupparilla on tatska, kuulema muutama niiden entinenki auppari on ottanu niiden vuoden aikana tatskat. Ne ei vaan suosittele/kannata tatuoinnin ottamista. Tänään illalla onki sit puheenaihe dinnerille! :D

Tänään oli superaikanen herätys (tai no mähän en koko herätyskelloa muistanu laittaa päälle, joten nukuin pommiin), koska Elias piti viedä sen koululle, kun sillä on siellä jotku maastojuoksuharkat. Joka aamu tällä viikolla pitää herää 6:30. Fun. Koululta ajelin takas kotiin, herätin pikkuset, siivosin keittiön ja lähettiin hakemaan Elias takas kotiin. Jossain välissä uskalsin sentään äitille laittaa whatsappissa kuvaa mun tatskasta. Väitti kovasti, ettei järkyttyny ja samassa lauseessa kuitenki pyys, etten enempää tatskoja ottais :D Voi raasu!

Nyt odotellaan viuluopen tuloa ja pian sen jälkeen mun pitää hakeekki Eero jostain en muista mistä jutusta. Eli tää päivä on (ollu) tosi kiireinen. Onneks pääsen off tänään aiemmin, koska piti herää niin aikasin. Käy mulle! Nyt vois mennä keksii lapsille jotain ruokaa lunchiks ennen niitä viulutunteja!

Jos on cookie, mä ostan cookie!

Miten nyt voi olla jo lauantai? Tää viikko on menny ihan supernopeesti. Maanantaina vielä tuskastelin, että miten mä ikinä jaksan vielä kolme viikkoa ennen kuin lasten koulu alkaa. Nyt onki enää vähän reilu  kaks viikkoa, jes! Vaikka mulla onki nyt aika rentoo tää työ kun tosiaan noi nuoremmat lapset leikkii kivasti keskenään, niin on se jotenki rankkaa, kun kuitenki on niistä yksin vastuussa. Odotan siis innolla sitä, että lasten koulu alkaa jolloin mulla on aina päivisin about 5 tuntia vapaata ja työtki on pääasiassa lasten kuskaamista kouluun, kotiin ja harrastuksiin, pyykinpesua, lakanoiden vaihtamista tms.

Kaikki mammat kattoo mua aina kieroon kun yritän
samalla ottaa aurinkoa kun vahdin lapsia :D

Torstaina aamulla suuntasin sinne Social Security Administrationiin ja koska mulle oli ihan mahotonta herätä jo kello 7:00 niin olinki vähän myöhässä sieltä ja mua ennen olikin muutama muu ihminen. Tän lisäks en ollu kuullu, kun mun numero sanottiin, joten istuskelin siellä penkillä puol tuntia ihan turhaan :D No ei se mitään, kun mun vuoro oli niin koko juttu oli sitte ohi ihan parissa minuutissa. Kortti tulee postissa noin viikon päästä, toivottavasti. Matkalla kotiin kävin kaupasta ostamassa yllätys yllätys lisää kokista ja sitte hoitoainetta, kun selkeesti joku pojista on päättäny kokeilla tuleeko sileet hiukset jos käyttää mun hoitoainetta :D Loppu päivä meni ihan kivasti, lapsilla oli playdateja ja jossain kohtaa käytiin puistossa pitkästä aikaa.

Elistä päivää odotin ku kuuta nousevaa! Mulla oli siis tiedossa maailman helpoin työpäivä. Työt alko ysin jälkeen, kun mun hostkidit ja niiden kaks sleepover-vierasta rymisteli alakertaan aamupalalle. Aamut on kyllä aika paha paikka mulle, en oo yhtään aamuihminen ja täällä JOKA arkiaamu joudun siivoo keittiön melkein lattiasta kattoon, kun se on jotenki ylitsepääsemättömän vaikeeta pitää ne ruuat lautasella ja mehut lasissa. Mikään ei oo ärsyttävämpää (paitsi ehkä ne jutut jotka viime postauksessa luettelin) kuin siivoominen just heränneenä. Anyways... aamupalan jälkeen suunnattiin taas puistoon. Eikä oltu ainoita, nimittäin YMCA:n summer camp tuli sinne kanssa... noin 50 muun lapsen kanssa. Ei juma sitä meteliä. Tällä kertaa noi lapset sentään kesti olla sielä pidempään kuin viimeks, kun tää summer camp tuli sinne :D

Tykkään niin paljon tosta meidän viereisestä puistosta :)

Loput pari tuntia nuorimmat lapset oli playdatella naapurilla. Kahelta ne tuli takas kotiin ja mä luovutin ohjat vanhimmille pojille, koska mä olin/menin off. Suuntasin outleteille ja vietinki siellä koko loppupäivän. Toi mall oli huge! Mulla meni kolme tuntia käydä läpi kaikki kiinnostavat kaupat 2. kerroksessa. Löysin uuden lempparikaupan: Papaya! Siis oikeesti olisin voinu vaikka muuttaa sinne. Jouduin käydä sovituskopissa kolme kertaa, kun en saanut kaikkia vaatteita viedä kerralla sinne :D Yritin selittää itelleni, miks en tarvitse taas uutta pitsipaitaa tai miljoonatta valkosta toppia. Loppujen lopuks selvisin kaupasta ulos vaan yhden topin ja käsikorun kanssa. Tääkin lähinnä vaan siks, että se oli yks ensimmäisiä kauppoja, joissa kävin, joten en halunnu käyttää kaikkia rahoja heti sinne :D

No se kuuluisa Oreo Shake!

Ihana ku mun tarjoilija "piirs" tohon ketsuppikuppiin
sydämmen :D

Helmin hehkutuksen takia kävin myös Johnny Rocketsissa syömässä ja voi että en oo ikinä juonu niin hyvää pirtelöä kuin siellä. Oreo Shake<3 Hauskinta tässä on se, että en voi sietää oreoita pelkälleen, mutta kaikki tommoset oreosörsselit kuten jätskit/pirtelöt ja muut kumppanit on vaan niin taivaallisia. Eipä siinä hampparissakaan ollu moittimista, tosin oon edelleen sitä mieltä, että Shake Shackistä saa maailman parhaimmat hampparit.

Ekan kerroksen kiersin aika nopeesti ja löysin pari kivaa jutskaa. Muunmuassa vihdoin kunnon juoksukengät, nyt on pakko pitää yllä tätä lenkkeilyharrastusta. Ehkäpä mä vielä tän vuoden puolella opin taas tykkäämään siitä :D Koska selkeesti olin päättäny pitää perjantain mun herkkupäivänä, niin kävin vielä froyolla ja Starbucksissa hakemassa mocha cookie crumble frappuzzinon, joka on muuten maailman parasta kanssa.

Melkein kuin kotona!

Puol yheksältä juoksin tuli persuksen alla autolle ja ajoin IKEAan. Voi ku tuli niin kotoisa olo siellä ettei mitään rajaa. Mukaan tarttu samainen tuoksukynttilä ja tyyny, jotka mulla on kotonaki. Viimeyön sitte nukuin paremmin kuin koskaan vielä täällä ollessani! Enkä malta odottaa päästä polttelemaan tota kynttilää, tulee niin koti ja oma huone mieleen siitä tuoksusta<3 Harmi, että mulla oli vaan 15 minuuttia aikaa käydä koko IKEA läpi (varmaan ennätys, en oo ikinä menny edes meijän IKEAa Suomessa noin nopeesti läpi) enkä ehtiny ettiä kaikkia juttuja, joita olisin tarvinnu. Myöski jäi lihapullat syömättä tältä kertaa, tosin empä olis kyllä jaksanukkaan :D Ens kerralla sitte. 

Tää vaan tuoksuu maailman parhaalta!! 

Oli tosi kiva perjantai, rakastan shoppailua joten viikonloppu ei olis voinu alkaa paremmin. Tänään nukuin pitkään ja ku olin heränny niin suuntasin suoraan muutaman mailin lenkille ulkoiluttamaan mun uusia kenkiä. Ne on ihan superhyvät. Ainaki verrattuna niihin kotona oleviin citymarketin kivikautisiin lenkkareihin, joita joskus muinoin käytin. Tuli niin hyvä fiilis kyllä lenkin jälkeen. Sen jälkeen skypettelinkin tunnin äidin ja pikkusiskon kanssa kunnes suuntasin Walmarttiin hostiskän ja kahen nuorimman pojan kanssa. Nyt odottelen täällä mun huoneessa, että meijän vieraat saapuis (en tosiaan voinu tän takia lähteä tänään Manhattanille). Okei, ehkä mä myös odotan sitä, että ruoka olis valmis ja pääsen syömään :D

New shoes in action! :D

Huomenna sitte Manhattanille C:n kanssa, meillä on jo tosi kivat suunnitelmat sille päivälle! Ens viikolla olis tarkotus nähä L:ää ehkä viimestä kertaa, koska nyt siis rematchissa eikä ikinä voi tietää minne se päätyy. Oon myös jutellu parin uuden aupparin kanssa ja ainaki toista nään ens viikolla myös. Toisen nään ehkä vasta reilu viikon päästä, koska se lähtee ens viikolla Chicagoon. Muita pläänejä ens viikolle ei vielä oo. Kai. Ainii ja otsikko tulee siitä, kun toi meijän vauva jankutti tota taukoomatta viime sunnuntaina Manhattanilla ja vieläki välillä se aina toistelee sitä :D Se ei ikinä edes ostanu sitä cookiee, koska se halus sittenki sen cupcaken!

Annoying or annoying?

Päätinpä huvikseen tehä tämmösen postauksen, jossa kerron muutamista asioista, jotka mua täällä Jenkkien päässä ärsyttää suunnattomasti tai jotka on muuten vaan erittäin typeriä.

Stop-merkit. Siis ihan oikeesti miks näitä pitää olla joka paikassa? Oon aina ihan confused siitä kenen pitää mennä eka, jos kaikilla tai parilla autolla on stop-merkki. Joo tiedän, että väistetään niitä, joilla ei ole stoppia ja muuten sitten risteykseen eka tullut saa mennä eka, mutta se on niin tyhmä sääntö. Siinä vaiheessa kun neljästä suunnasta tulevalla on stoppi, niin yritäppä vaan kattoa, että kuka sieltä ensimmäisenä menee jos et sattumoisin ookkaan huomannu kuka tuli risteykseen ekana. Laittais mielummin ne liikennevalot tai kolmion.

Nopeusrajotusmerkit. Siis voi halleluujaa. Kun käännyt tielle, niin saat ajaa valovuoden ennen kuin ensimmäinen merkki tulee vastaan. Siinä vaiheessa huomaatki, että oho tulipa ajettua ylinopeutta ja voit vaan kiittää luojaa siitä, ettei poliisisetä tullut vastaan ja pysäyttäny. Vaihtoehtosesti sun takana on 20 muuta autoa, koska ootkin ajanut liian hitaasti ja takana olevilta tulee jo savut korvista, koska köröttelet niiden edessä hitaampaa kuin etana vastatuulessa.

Muut autoilijat. Joo näitä liikenteeseen liittyviä juttuja on nyt useempi :D Tosiaan täällä on tosi urpoja ja välillä älyttömän töykeitä kuskeja. Meijän korttelin molemmilla puolilla menee kaks vähän "vaarallisempaa" tietä ja vaarallisia ne on siks, ettei kukaan ikinä kato tuleeko joku tien yli. Ihan sama vaikka siinä olis lauma lapsia siinä suojatiellä, sieltä tulee joku idiootti ja yrittää ajaa läpi. Tänäänki oltiin ylittämässä tietä, yks autoilija pysähty päästääkseen meidät, jonka seurauksena seuraava auto alko tööttäämään, koska halus päästä eteenpäin. Täällä ei myöskään voi ikinä luottaa vilkkuihin. Jollain saattaa olla vilkku, mutta koskaan siihen ei voi luottaa, ennen kuin näät omin silmin auton kääntyvän. Nää jotkut täällä saattaa ajaa highwayllaki vilkut päällä, koska se on unohtunut päälle jossain risteyksessä miljoona mailia sitten. Tää turha vilkuttaminen ärsyttää melkeimpä enemmän kuin se, että vilkkua ei käytä silloin ku pitäisi. Välillä täällä on ihmisillä vilkku myös väärään suuntaan, hauskaa. Ainii ja viel yks! Nää ajaa täällä ihan sairaasti ylinopeutta, jos rajotus on vaikka 55mph niin ihmisten on ihan välttämättä pakko ajaa vähintään 65mph. Ite kerran ylinopeussakon saaneena (Suomessa) ajan nykyään aina rajotusten mukaan, niin on ärsyttävää kun taakse kertyy taas se miljoonan auton jono, koska ajan liian "hitaasti".

Läskiruoka. Hohhoh minkä sanan väänsin, saa luvan kelvata. Siis ihan oikeesti, miten on mahollista, että täällä rasvattomassa maidossa on puolet enemmän kaloreita kuin Suomen rasvattomassa maidossa? Tai että margariinissa on enemmän rasvaa ja kaloreita ku siinä Ingmanin VOISSA? On myös lähes mahdotonta löytää jotain terveellisiä muroja kaupasta, koska ne kaikki on hukkunu niiden miljoonien sokeriällötysmurojen taakse piiloon. Muutenki tuntuu, että normaalia terveellistä ruokaa saa aina ettiä joka maailman kolkasta ennen kuin sitä löytyy. Sit ihmetellään, kun ihmiset täällä on lihavia. Ainii, mua jotenki harmittaa se, miten kieroon mun hostpojat katto mua, kun en laittanut puuroon hilloa, niin kuin niillä itellä on tapana. Myöskään muroja ei missään nimessä voi syödä ilman hilloa, paitsi ehkä sitte jos ne on niitä sokeriällötyksiä. On myös tajutonta, miten vesipullo maksaa enemmän kuin limupullo. Ei ihme, että ihmiset juo mielummin limppareita.

Karkit. En käsitä miten täällä voi olla niin huonoja karkkeja, onhan tää sentään Amerikka. Sen kerran kun päätät, että nyt haluun jotain hyviä karkkeja, niin too bad for you. Amerikka ja hyvät karkit ei edes sovi samaan lauseeseen. Ok, on täällä pari ihan hyvää suklaata, mutta that's it. Toisaalta ihan kiva niin ei tuu karkkia niin paljoa täällä syötyä, mutta toisaalta todella ärsyttävää. Että nauttikaa vaan niistä Suomen karkkihyllyistä, etenki niistä irtokarkeista, fazerin suklaasta ja hedelmäkarkeista!

Ruokailuajat. Okei aamupala ja lunch on ihan normaalit, mutta se dinneri. Jos lounas on klo 12-2 niin siinä välissä joutuu syömään sata ja yks snacksiä ennen dinneriä, koska se on vasta siinä 7-9 aikaan. En tiedä miten te muut ootte tottunu, mutta Suomessa mä aina söin kunnon ruuan viimeistään kuudelta ja sen jälkeen 8-10 aikaan iltapalan. Täällä sä perjaatteessa syöt eka sen iltapalan ja sitte dinnerin. On ärsyttävää mennä nukkumaan vatsa täynnä, kun on just syöny lämpimän ruuan. Ymmärrän kyllä, että dinner on niin myöhään, koska ihmiset täällä on töissäkin tosi myöhään, mutta tää on mulle tällä hetkellä se kaikista vaikein adjustment täällä. Vaikee muuttaa tapaa, joka on ollu sulla melkein 20 vuotta.

Verot. Vaikka oon Jenkeissä jo kolmatta kertaa, en silti varmaan ikinä tule tottumaan siihen, että verot lisätään hintaan vasta kassalla. Eli et ikinä tiedä minkään lopullista hintaa etukäteen, ellet ota laskinta käteen ja laske kuinka paljon minkäkin tuotteen vero on. Tää on myös syy siihen miks mulla on lompakko aina täynnä pikkukolikoita. Yleensä yritän laskee tasarahan kassajonossa, mutta täällä kun et tiedä paljonko niitä veroja tulee, niin ei voi sitä tehdä. Tai no voi, mutta on ärsyttävää alkaa siinä kassalla laskea sieltä lompakon pohjalta niitä senttejä, kun takana olevat ihmiset ähisee ja puhisee, koska kestää niin kauan.

Ötökät. Siis en voi muuta sanoa kuin että hyi luoja. On kuule vaikka minkä väristä, muotosta, kokosta ja äänekästä ötökkää. Mun pahin painajainen täällä on cicadas (tais olla joku kaskas suomeks). Ne on tajuttoman rumia, isoja, ällöttäviä ja kovaäänisiä ötököitä. Vihaan kuinka illalla koitan nukkua, ja nämä rakkaat olennot metelöi ikkunan toisella puolella kovempaa kuin tuhat lokkia leipäpalan kimpussa. Saan myös joka kerta sydänkohtauksen, kun edes nään näitä kyseisiä olentoja kuolleena maassa, puussa, seinässä, lätkämaalissa, ulkoleluissa ja vaikka missä. Kaikkihan tietää, että Amerikassa kaikki on isoa? No se tosiaan pätee myös näihin ötököihin. Viimeks eilen illalla hyppäsin melkein kattoon, kun näin mun sängyllä kävelevän jättimuurahaisen, ei luoja. Maltan tuskin odottaa, että tulee talvi ja kaikki noi ölleröt tulee tänne talon sisään suojaan kylmältä. Sain myös kuulla, että meijän kellarissa on jotain kammottavia lihansyöjäsirkkoja, jotka syö muita ötököitä. Ne on kuulema myös tosi rumia. Arvatkaa kuka juoksee Usain Bolttiakin nopeemmin aina kellarista pois... Tosin ensinhän mut pitäis saada sinne kellariin. Pitää varmaan ostaa joku kokovartalopuku, joka on suojattu Raidilla, jos meinaan uudestaan kellariin mennä.

TV-mainokset. Siis ei riitä, että ne mainokset on maailman tyhmimpiä ikinä vaan sen lisäksi niitä näytetään joka viides minuutti jotta varmasti saadaan katsojan verenpaine pilviin. En oo täällä ollessani kattonu ihan hirveesti telkkaria (sattuneesta syystä), mutta aina kun katon niin mietin muutamaan otteeseen, että katoinko mä nyt sitä Master Cheffiä vai mainoskatkoja. Yleensä siis tyydyn kattomaan noita telkkariohjelmia vaan Netflixistä tai jostain muualta netistä.

Okei tässä nyt oli nää ärsyttävyydet, jotka tähän mennessä oon täällä ollessani huomannu. Tulipas negatiivinen postaus :D Oikeesti täällä on ihan kivojakin juttuja, joten ehkäpä mä vielä kirjottelen asioista, jotka on täällä paremmin kuin suomessa. Tai ehkä multa vaan tulee lisää osia tähän ärsyttävyysjuttuun, mähän tunnetusti keksin valittamista vaikka kissanhiekkalaatikon väristä! :D

The only bad workout is the one you didn't do

Että semmosta! Tää viikko on ihan kivasti lähteny liikkeelle ja mun healthy life style käynnisty nyt ihan oikeesti. Viikonloppuna mulla meni ihan hermot siihen, miten herkästi täällä vaan käväsee monta kertaa viikossa kaupassa ostamassa vähän jätskiä ja karkkia. Okei karkkia ei enää nii paljoo tuu ostettua ku kaikki täällä on ihan pahoja mutta toi jätski, etenki Ben&Jerry's on mun niiin iso pahe. No mutta nyt kolmatta päivää mennään ja on oikeestaan ollu ihan helppoa olla syömättä mitään herkkuja. Tosin kokis zeroo meneeki sitte senki edestä. Mutta niinku meijän vauva aka Edvin aina sanoo: kuka haittaa? (hieno käännös lauseesta "who cares?") :D

Oli pakko laittaa puhelimeen tää motivaatiotaustakuvaks! (weheartit)

Maanantaina ei tainnu tapahtua mitään erikoista... en ainakaan muista. Pojilla piti olla kaikilla iltapäivällä hammaslääkäri, mutta se peruuntu, joten oltiin vaan kotona. Kun olin off, päätin lähteä vihdoin lenkille. Olipa ärsyttävä juosta converseilla (en sentään lähteny flipflopeilla niinku uhkailin :D), mutta saipahan sentään jotain tehtyä pitkän tauon jälkeen. Olipas kiva fiilis päästä lenkiltä suoraan ruokapöytään syömään hyvää ruokaa: tortilloja! :D

Vähän erilaiset lenkkeilymaisemat täällä kuin kotona :D

Eilen tiistaina kaks pojista oli grounded, joten ne leikki koko päivän sisällä ja sen kyllä huomas. Ihme tappelua aina välillä turhista asioista. Hyvin ne kuitenki keksi tekemistä koko päiväks. Yläkerta oliki kirjaimellisesti sotatanner, kun noi kolme nuorinta leikki jos jonkimoisella aseella. Ne muuten käytti muumipehmolelua pommina siinä leikissä, voi raasu Muumipappa! Iltapäivällä kuskasin Eliaksen choir auditioniin Morristowniin. Matkalla takas kotiin juteltiin Harry Potterista ja siitä miten hyviä ne kirjat on ja kehuttiin J.K. Rowling maasta taivaisiin ja myös haukuttiin Dolores Umbridge ihan lyttyyn! :D Jossain kohtaa keskustelu siirty Lord of the Ringsiin ja siihen kuinka kumpikaan meistä ei tykkää niistä ja että Klonkku on ällöttävä :D Hauskaa, että ees ollaan joistain asioista samaa mieltä!

Todistusaineistoa siitä, että oikeesti kävin lenkillä :D

Illalla taas suuntasin lenkille, tosin koska mul polvi ei koskaan kokenu ihmeparantumista, niin en uskaltanu tällä kertaa juosta, koska polvea särki. Mun lenkki meniki Stop&Shopin kautta, koska piti päästä ostaa lisää kokista. Koin jotain järkyttävää, koska sieltä oli normaalit 2 litran kokis zerot loppu ja jouduin ostaa jotain caffeine freetä. Huomasin myös, että tääl on tosi oudon kokosia limupulloja. On semmosia tosi pieniä parin desin pulloja, sitte ne meidän normipullot täällä on vähän vajaa 0,6l, sit on 1,25l ja toi 2l. Mikä idea?

Tänään mun oli aamulla tarkotus suunnata Social Security Administrationiin hakemaan mun social security numberia, mutta koska hostiskä meni töihin Manhattanin sijasta tohon naapurikaupunkiin, niin se tartti toista autoa enkä siks voinu mennä. Huomenna aamulla sitten. En odota innolla, koska mun olis tarkotus olla siellä SSA:ssa jo ysiltä aamulla eli pitää herää varmaan seittemältä... blaah. No ainaki sitte se on sitte hoidettu ja pääsen vihdoin avaa pankkitilin ja tekemään teoriakokeen ajokorttia varten. Etenki toi pankkitilin avaaminen on tärkeetä, koska mua ärsyttää ku kaikki palkat tulee käteisenä ja sitte muutenki raha katoo mulla nopeemmin käteisenä :D

Lisää neighborhoodsia! 

Voi jestas tänää on ollu kyllä jotenki tosi rasittava päivä... en oikeen tiiä miks. Ei mitenkää raskas tai mitään, mut ärsyttävä :D No ehkä se tästä, huomenna sitte taas vähän lyhyempi päivä. Enkä malta odottaa perjantaita koska lähen jo iltapäivällä sinne Jersey Gardens outleteille, joten perjaatteessa mun viikonloppu alkaa jo silloin. Jee! Lauantaina suuntaan varmaan yksikseni Manhattanille kiertelemään paikkoja ja sunnuntaina meen sinne saksalaisen C:n kanssa. Ehkä tää elämä täällä alkaa pikkuhiljaa hymyillä. Varsinki, kun äiti lupas mulle lähettää fazerin suklaata ja sirkusaakkosia<3

High Line Park

Viimesiä tunteja viedään viikonlopusta! Tänään on ollu oikein kiva päivä. Oli tarkotus nukkua pitkään, mutta mähän heräsin jo kasilta ekan kerran. Aamupalan jälkeen menin vielä vähäks aikaa nukkumaan, kunnes paniikissa heräsin ja huomasin, että pian tulee kiire jos en nyt heti nouse ylös. Yheltätoista suunnattiin koko perheen voimin Manhattanille. Automatka suju ihan kivasti sen jälkeen kun hostmom oli sanonu, että ne, jotka huutaa tai tappelee, niin jää ilman ruokaa, kun mennään ravintolaan syömään :D Oli kyllä semmosta härdelliä koko matka kun autoon on tunkenu kaheksan ihmistä. Hengissä kuitenki selvittiin perille asti!

Oli muuten ihan hullua vaan kattoa kuinka edessä oleva NYC ja sen pilvenpiirtäjät läheni. Siis miten mä muka oikeesti voin asua täällä? Niin lähellä mun pitkäaikasta unelmien kaupunkia? Ihan kreisii. Ainii ja mietin myös sitä, että miten on voitu rakentaa tunneli veden alle? :D Tuli vaan mieleen, kun yhessä kohtaa mentiin Holland Tunnelii pitkin New Jerseystä New Yorkkiin ja tajusin, et hei mehän ollaan veden alla!

Nojoo, Nykissä parkkeerattiin auto West Villageen ja sieltä suunnattiin sinne High Line Parkkiin. Se on siis vanhalla junaradalla oleva puisto, joka on ns. ilmassa ite kaupungin yläpuolella. Does that make any sense? Oli tosi hienon ja kivan näköstä siellä. Voin niin kuvitella miten olis kiva mennä kavereiden kanssa sinne joku aurinkoinen päivä istuskelemaan ja pitää pientä piknikkii. Käveltiin siinä ihan rauhassa koko puisto päästä päähän, eli noin 1,5 mailia. Tai no ihan rauhassa ei voinu olla, kun koko ajan joku pojista valitti jostain :D Yhellä oli hirvee nälkä ja sit tapeltiin crackereistä ja yks ei olis edes halunnu olla siellä ("Tultiinks me Manhattanille vaan jonku puiston takia?!").

High Linen jälkeen metsästettiin ruokapaikkaa reilu puoltuntii kissojen ja koirien seasta. Päädyttiin sitte vietnamilaiseen ravintolaan, jossa oli ihan sairaan hyvää ruokaa. Mä en edes ymmärtäny niitä ruokasanoja mitä mun ruuan kohalla oli, tiesin vaan, että tilasin kanaa ja nuudelia :D Vähän jännitystä elämään ja sitä rataa, onneks oli oikein herkkuruokaa enkä malttanu lopettaa syömästä vaikka olin ihan täynnä jo puolessa välissä!

Autolle päin käveltäessä mentiin Chelsea Marketin läpi. Oli tosi hieno paikka. Tai siis, emmä ikinä oo ennen ollu missään tommosessa. Se oli siis semmonen iso rakennus, joka oli täynnä kauppoja, kahviloita, delejä, jätskitiskejä ja vaikka mitä. Mietin jo kuinka kivaa olis joskus mennä sinne vähän pidemmäks aikaa, kiertää niitä kauppoja ja käydä syömässä. Matkan varrella piti pysähtyä cupcake-kaupassa koska Edvin halus välttämättä mennä omilla rahoilla ostaa sille cupcake. Ne näytti kyllä niiiin hyviltä. Vaikka kuulema täällä meijän downtownin Crumbsista saa samalla hinnalla paljon isompia ja hienompia cupcakeja (en enää tiedä kuinka kauan mä vielä pystyn olla menemättä sinne, kuulostaa liian hyvältä :D).

Yritin saada mukamas hienon kuvan Empire State Buildingista :D

Automatkalla kotiin huomasin miten väsyny oonkaan, kun en oo viime öinä oikein nukkunu tarpeeks. Mun vieressä ja takana mölistiin ja huudettiin koko ajan ja samalla mulla soi kuulokkeista täysillä musa, mutta silti mä jotenki vaa onnistuin nukahtamaan. Kotiinpäästyä juoksin äkkii Starbucksiin hakemaan jääkahvia ja tulin kaupan kautta kotiin skypettelemään kaverin kanssa. Voisko jo olla ens kesä tai edes ens vuos tai vaik ens kuukaus? En malta odottaa kaikkien siistien suunnitelmien ja vaikka minkä toteutumista!

Mun hostpoitsut (ignoratkaa toi kuudes tuolla vasemmalla).

Emailasin mun community counselorin kanssa mun crediteistä ja tällä hetkellä mun suunnitelmissa olis mennä (ehkä jo marraskuussa) viikonloppukurssille Bostoniin ja sitte keväällä ottaa yks kurssi paikallisessa collegessa. Toi Bostonin kurssi on semmonen, että kolmena lauantaina meen Borough of Manhattan Community Collegeen opiskelemaan ja sen jälkeen on viikonloppureissu Bostoniin. Tsekkailin vähän niitä aiheita, joita siellä voi sitte käsitellä (jokainen valitsee 3) ja osa niistä vaikutti tosi mielenkiintosilta. Ihan kiva musta toi vklp-kurssi, koska tulisin luultavasti joka tapauksessa menemään Bostoniin tän vuoden aikana, niin kätevä, kun voi samalla hoitaa osan noista pakollisista crediteistä.

Tää viikko on ollu jotenki tosi ristiriitanen, on ollu tosi kiva, mutta samalla taas tosi tyhmä viikko. Lähinnä kyllä fiilisten osalta. Työpäivät on ollu tosi kivoja ja helppoja, mutta taas vapaa-aika on ollu vähän tylsää, koska en oo oikeen päässy näkemään muita auppareita ku L:n vaan kerran. Ens viikko vaikuttaa ihan kivalta ainaki töiden perusteella. Oon mun menoja ripotellu ympäri viikkoa niin, että saisin mahollisimman monena päivänä vähän omaa aikaa ja preikkiä tai vaihtoehtosesti jotain vaihtelua siihen, ettei joka päivä tarvii olla koko päivää kotona. Toivottavasti olis vähän paremmat säät kuin tällä viikolla, niin vois vaikka lähteä pitkästä aikaa käymään poolillaki ennen kuin syksy alkaa ja se menee kiinni.

Jospa mä nyt suuntaan nukkumaan. Ois kiva kerranki olla nukkumassa ennen puolta yötä, jottei aamulla herätessä oo ihan kuolemaolo. On muuten ihanaa, ettei mulla oo mitään tarkkaa aikaa, jolloin mun työt alkaa ja pitää olla hereillä. Herään silloin kuin herään. En tietenkään nuku mihinkään 12 asti vaan ihan aamupala-aikaan mä yleensä oon hereillä. Mutta nyt mä lähden nukkumaan, hyvää huomenta kaikille siellä Suomen päässä!

Shit happens so get over it

Tää viikko on tuntunu tosi pitkältä ja samaan aikaan tosi lyhyeltä :D En oo oikein tehny mitään erikoista. Torstai oli sad day. Jotenki itketti koko ajan, koska tunsin itteni niin yksinäiseks täällä, kun ei oo vielä yhtään kavereita. Onneks kaverit Suomessa ja iso purkki Oreo-jätskiä piristi vähän. Eilinen aamu meni vähän samoissa merkeissä, mutta jossain kohtaa päivällä kun olin ajamassa autoa ni mietin miten siistiä oikeesti on olla täällä. Vaikka torstaina pariin kertaan oikeesti itku silmässä tosissani mietin, että haluun kotiin, niin perjantaina päivällä piristyin vähän ja tajusin et ehei, en mä täältä minnekkään halua vielä lähteä. Pitää vaan jaksa odottaa, että tutustuu kunnolla uusiin ihmisiin, luulis sit olevan vähän helpompaa ja hauskempaa!

Tää kuollu pikkukaveri oli meijän porchin vieressä :O

Eilen illalla päätin vielä piristää itteeni ja lähin shoppailemaan ja mukaan tarttuki muutama kiva jutska! Ja sain vähän lyhennettyä mun to buy -listaa. Kotiin päästyä söin vielä suklaata ja lisää Oreo-jätskiä samalla kun kattelin Pretty Little Liarsia. Mua muuten jotenki ärsyttää toi ohjelma niin paljon, mutta en vaan voi olla kattomatta sitä :D Voisko jo Gossip Girlin kuudes tuottari tulla netflixiin hei?!

Old Navyssä oli ota 3 maksa 2 kaikista koruista

Miks ees laitan näitä ostoskuvia tänne? Ketä kiinnostaa?

Päätin siirtää mun viikonlopun suunnitelmia ainaki viikolla eteenpäin, koska pitää säästää rahaa, joten oon tänään vaan lagannu himassa. Aamulla skypettelin melkein 2 tuntia kavereiden kanssa ja sitte pariin kertaan äidin kanssa. Oli ihan kivaa saada jutskailla niiden kanssa edellisten sad dayssien jälkeen. Tuli vähän parempi fiilis. Jossain kohtaa suuntasin downtowniin kahville ja sen jälkeen froyolle... hups. Mä kyllä pyysin kavereita perustelemaan miks mun ei pitäis mennä sinne, ne ei vaan selkeesti ymmärtäny suomea, koska sain vaan perusteluja miks mun pitäis mennä :D Froyo-paikat pitää pian polttaa kaikki roviolla, ne on liian koukuttavia ja mun kaikki rahat menee niihin!

Tää on ehkä maailman parasta jätskiä ikinä!! 

Sovittiin tänään hostmomin kanssa, et voin ens viikolla joku päivä päästä off aiemmin ja lähtee Jersey Gardens outleteille. Ai mikä rahan säästäminen?! Eli jee jotain kivaa odotettavaa ens viikolle. Plus et mennään varmaan lauantaina tai sunnuntaina saksalaisen C:n kanssa Manhattanille, eli ehkä ens viikosta tulee vähän kivempi kuin tästä. Nii ja huomenna lähen ehkä hostperheen kanssa käymään Manhattanilla siellä highline parkissa koska ne ei oo kuulema vielä ikinä käyny siellä! Kuvien perusteella se näyttää ihan kivalta, pitää vaan kattoa monelta oon skypettelemässä taas Suomeen, että ehinkö lähteä mukaan vai en :D

Mul on ihan sunnuntaifiilis, koska en oo tehny enkä tuu tekemään tänään mitään erikoista. Kahtena viime lauantaina oon nimittäin suunnannu aina Manhattanille, joten on outoa vaan olla himassa. Toisaalta ihan kivaa, kun voi vaan olla tekemättä mitään, mutta toisaalta taas tuntuu tyhmältä hukata päiviä tommoseen turhaan, kun vois olla siellä Manhattanilla tutkimassa paikkoja. Tosin onhan tässä vielä aikaa monta viikonloppua. Mistä tuliki mieleen: ihan hullua, et oon ollu tässä perheessä jo kolme viikkoa ja maanantaina tulee neljä viikkoa täyteen täällä Jenkeissä. Excuse me, mistä lähtien aika on menny näin nopeesti? Enää vähän reilu 12 kuukautta jäljellä!

Urban Outfitterissä oli paljon hauskoja kirjoja jotka voisin
ostaa kaikki vaik heti jos ne ei olis niin kalliita!

Nyt, koska mun makeannälkä ei näytä millään katoovan, voisin mennä ettimään jotain hyvää syömistä :D Todennäkösesti mä löydän itteni kohta Stop&Shopin karkki- tai jätskihyllyltä. Niinku Mia tapaa sanoa niin it's fat man's life (toi on tosiaan tässä viimepäivien aikana tarttunu mulle, mut tottahan se on). Mun hostmom yritti vielä lohduttaa mua sanomalla, että kaikki niiden reilu kymmenen aupparia on vuoden aikana lihonu, ei hirveesti lohduttanu :D Superhauskaa, taidanki mennä kohta lenkille mun varvastossuissa, kun emmä näytä millään löytävän sopivia lenkkareita kaupasta. Pakko päästä myös siellä salillaki käymään, kun näiden toinen salikorttiki kerta on jo mun nimiinki siirretty! Ehkä tää tästä... sitte joskus vuonna 2999. Nyt siis adios, lähden lenkille sinne kauppaan!

If I'm not special, at least I'm different

Heissan!

Oisin halunnu postata jo aiemmin, mutta mulla ei tosiaan oo ollu mitään asiaa saatika edes mitään järkeviä kuvia (ei kyllä oo vieläkään, mutta who cares). Tää viikko on menny mukavan iisisti (en pääse tosta eroon koska nuorin pojista koko ajan sanoo "iisiiiiiii") ja ei tunnu yhtään, että olis jo torstai. Mutta huippua, että huomenna on jo perjantai ja sit on taas koko viikonloppu vapaata!

Maanantaina ei tapahtunu mitään erikoista. Iltapäivällä heitin yhen pojan lätkä-campille, mutta koska tapani mukaan missasin yhen exitin, jonka takia jouduttiin ajaa sinne jotain ihme teitä pitkin. Selvittiin kuitenki perille ajoissa (oltiinhan sentään lähetty yli tunti aikasemmin). Odottelin 1,5h ulkona penkillä ja epätoivosesti yritin ruskettaa mun jalkoja siinä auringonpaahteessa. Siinä vaiheessa tuntu, ettei aupparin työ voi ihanampaa olla. Tän jälkeen lähettiin ajamaan takas kotiin, mutta meillä ei ollu mitään toivoa parin sadan metrin matkan aikana vaihtaa 4 kaistaa vasemmalle, niin missattiin kauniisti taas yks exit ja jouduttiin kiertää jotain hiton highwayta pitkin jäätävässä klo kuuden ruuhkassa. No päästiin perille ja olin off sen jälkeen. Koitin illalla dinnerin jälkeen mennä vähän shoppailemaan, mutten löytänyt mitään mun lemppari vitamin wateria lukuunottamatta.

Mun maisemat jäähallilla aurinkoa ottaessa :D

Tiistai oli by far ehkä mun paras työpäivä ikinä. Heräsin yheksältä, söin aamupalan ja laitoin itteni valmiiks. 10:15 lähettiin vanhimman pojan kanssa shoppailemaan Century 21:iin. Ennen ku kukaan tuomitsee, että miten jätin muut lapset yksin kotiin, niin tää oli sovittu hostvanhempien kanssa. Eliaksen piti saada uusia vaatteita kouluun, joten ajettiin Morristowniin kauppaan ja sillä aikaa Eero vahti näitä pikkusia kotona. Selvittiin kotiin kahen aikaan, syötiin lunch ja sen jälkeen mun pitiki lähteä viemään Eero taas lätkään. Siihen meni se about kolmisen tuntia (tällä kertaa ei eksytty, koska iPhonen navigaattori pelasti meijät) ja olin off. Toisin sanoen olin tiistaina töissä ehkä tunnin?! Tai no onhan se mun työtä kuskata noita poikia niiden menoihin, mutta mä tykkään autolla ajamisesta, joten eipä se työltä tunnu. Illalla dinnerin jälkeen mun piti mennä Starbucksiin kattoo onks muita auppareita paikalla, mutta päädyinki Yapple Yogurttiin froyolle. Ai mikä Herkkupäivä kerran viikossa -plan?!

Eilen oli taas iiseistä iisein päivä! Aamulla nuorempien poikien kaverin äiti soitti, josko ne haluis mennä niille pancakes-aamupalalle. No nehän juoksi pää kolmantena jalkana tonne naapuriin ja viihtyki siellä iltapäivään asti. Mä pesin kolme koneellista pyykkiä (että mä vihaan sitä koska musta on maailman ällöttävintä koskea muiden ihmisten likasiin vaatteisiin :D) ja siinä välissä kattelin Pretty Little Liarsia netflixistä. Löysin pakastimesta ikean lihapullia, joten lunch olikin sitten niitä ja pastaa. Tän jälkeen oli vielä muutama tunti aikaa, pikkuset tuli takas kotiin kaverinsa kanssa, ne pelas xboxia ja lopulta lähettiin taas lätkään. Illalla oli tarkotus mennä L:n kanssa dinnerille downtowniin, mutta L ei päässytkään aikasemmin töistä, joten mä käväsin ite hakemassa subista mulle dinnerin. L pääsi tulemaan siinä kaheksan aikaan ja suunnattiin minnekkäs muualle kuin Yapple Yogurttiin. Jutskailtiin pari tuntia vaikka mistä. L on nyt rematchissä, joten pitää toivoo, että sille löytyis täältä läheltä joku paaaaljon parempi hostperhe :)

Mun froyot on aina tämmösii: niin paljon toppingseja,
ettei ite jätskiä näy :D

Mun uusien kavereiden saaminen täällä on vähän jumittanu tässä. Täällä alueella on kuulema paaaaaaljon auppareita, mutta eipä se auta mitään, jos ei yhtäkään niistä tiedä. Mua myös ärsyttää se, että mun auppari-ryhmässä ei tosiaan mun lisäks ole kuin yksi ihminen, joka seki lähtee lokakuussa takas kotiin. No, pitää vaan jaksaa odottaa ja yrittää ettiä muita au paireja. Kahen viikon päästä olis tarkotus lähteä toisen ryhmän meetingiin Manhattanille, joka on varmasti tosi kivaa. Ainut vaan, että ne aupparit, jotka sinne menee tapaamiseen, asuu paljon kauempana musta, joten ei niitäkään voi iltasin töiden jälkeen nähdä. Mulla on täällä ollu tosi kivaa, mutta tää asia vähän harmittaa. Okei oon ollu täällä vasta vajaa 3 viikkoa, joten mulla on vielä paaaaljon aikaa löytää kavereita, mutta tää on tosi ärsyttävää ja saa mut ikävöimään mun kavereita Suomessa tosi paljon.

Viikonlopuks mulla on yks mahtava plan, mutta ei oo varmaa onnistuuko se vai pitääkö siirtää myöhemmälle. Palaillaan siihen sitten, kun tiedän mitä tapahtuu :D Tarkotus olis kuitenkin New Yorkkiin taas suunnata lauantaina. Lähen sinne ehkä L:n ja toisen espanjalaisen kanssa, joten jos suunnitelmat ei toteudu, niin varmasti tulee silti ihan kiva reissu! Muuta erikoista ei viikonlopulle oo suunniteltu, mikä on ihan kivaa, koska välillä on kiva vaan olla kotona.

Ainii ihan huippua! Eero tykkää kans mun lempparibändistä. Ei se kuuntele niitä koko ajan, mutta sano, että sillä joskus oli useempiki niiden biisi ja se tykkää kans mun all time favorite biisistä aka The Kill! Ainii ja viel siistimpää oli, kun bongasin itteni (ja pari kaveria) kyseisen bändin uudesta musavideosta, ihan perus siis!!