I have a good party here in my tent.

Hellurei ja hellät tunteet, vai miten se meni! Tää viikko on ollu kyllä niin tunteiden vuoristorataa että huhhu. Yhtenä hetkenä oon ihan valmis soittamaan äidille, että tuun kotiin ja toisena taas mietin miten mun elämä täällä on aivan mahtavaa ja ihanaa. Töiden puolesta on ollu kyllä ihan hirvee viikko. Tai no perjaatteessa helppo, mutta ku koko viikko ollu täynnä tappelua ja kinastelua joka asiasta, niin ei kiva. Keskiviikkona sorruin syömään suklaata ärsytykseen ja sitä jatkuki koko loppu viikon :D Että se siitä terveellisestä elämästä. Huomenna uus yritys.

Lenkkimaisemia tuolla yhellä puistolla.

En muista enää mitä mä viikolla tein, joten en varmaan mitään erityisen mielenkiintosta. Perjantaina oli kiva aamu, koska sain nukkua pitkään. Hostiskä oli ottanu auton, jolloin en luonnollisesti voinu kuskata ketään yhtään minnekkään. Oli ihan kivaa vaihtelua niille neljälle edelliselle päivälle, jolloin olin joka päivä ratin takana vähintään 3h. Jossain kohtaa päivää tuli ihan tajuton koti-ikävä. Eikä edes semmonen, että olis ikävä kaikkia ihmisiä Suomessa (vaikka niitä toki onki ikävä) vaan enemmänki asioita. Siis vaikka sitä olkkarin sohvaa ja pehmeetä vilttiä ja sitä äidin ihanan helppoa pikkuruista autoa. Tai no ei se nyt mikään mini oo, mutta tohon meijän täällä olevaan jumboautoon verrattuna se on ihan kirppu. Jossain kohtaa hostmom vielä soitti, että oisko ok jos voisin kattoa lapsia vähän pidempään. Eipä innostanu hirveesti, mutta en kehdannu kieltäytyä. Loppujen lopuks hostmom kuitenki tuli jo siinä vähän seittemän jälkeen, joten ei niin paha.

Ehkä parasta leipää mitä täältä voi saada. Ei silti voita
suomalaista ruisleipää millään!

Lauantai oli se päivä, jonka takia jaksoin ton ärsyttävän työviikon. Aamulla lähin pienelle kävelylenkille, se siitä sitte ku suuntasin suoraan Starbucksiin. Mutta sentään käppäilin sitä enne joku reilu puol tuntia kaikkia kiertoreittejä pitkin. Tän jälkeen hirveellä kiireellä laitoin itteni valmiiks ja pankin kautta (En tosiaan muuten saanu pankkitiliä avattua, joten uus yritys sitte joskus hostiskän kanssa) kurvailin kaverin luokse 40min ajomatkan päähän. Kun ajoin siihen C:n pihaan, niin kattelin hetken, et ei luoja oon tullu ihan väärään paikkaan, mutta en ollu. Olin saapunu ihan järkyttävän isolle ja hienolle talolle, joka tosiaan oli C:n koti. Se on kyllä just semmonen talo, josta jokainen auppari unelmoi :D En ehtiny talosta hirveesti nauttia ennen kuin jatkettiin matkaa.

Perus viikon pyykit... ei mul menny ku kolme konnellista ja kaks päivää :D

Suunnattiin yhteen ostoskeskukseen vähän shoppailemaan, mutta koko reissun kohokohta meille selkseesti oli Cheesecake Factory. Oon ite aiemmin syöny sielä vaan kunnon ruokaa, joten olin enemmän kuin innoissani, kun pääsin maistamaan Oreo cheesecakea, joka oli TAIVAALLISTA! En käsitä miten joku yks kakkupala voi olla niin hyvää. Ja niin iso. En jaksanu ruuan jälkeen edes syödä sitä kokonaan. Ens kerralla kun meen, niin syön vaan sen kakkupalan. Ähkysinä sitten vyöryttiin (tai ainaki siltä se tuntu) shoppailemaan. Mukaan tarttu vaan yks hame eikä muuta. Toisaalta ihan hyvä vaan, koska mun on pakko säästää rahaa uuteen kameraan :D Ei ehitty siis hirveesti tehä tuhoja kaupoilla ennen ku piti suunnata takas C:n luokse, koska sillä alko viideltä työt. Olin niillä sitte pari tuntia, syötiin vähän lisää, leikittiin sen hostkidin kanssa ja mä ihastelin niiden palatsia ja pihalla olevaa poolia! Ainii ja otsikkoki tulee siitä, kuinka C:n hostkid yritti saada houkuteltua meidät sen omarakentamaan telttaan sen kanssa. Loppujen lopuks tultiin siihen tulokseen, että meijän bileet oli paremmat, koska meillä oli ruokaa. Poju tuli aika nopeesti kyllä sitte ruokapöytään :D

Tilasin sandwichin ja sain enemmänki hampparin...

No se juustokakku. Näyttää muuten erittäin pieneltä ku toi oreo-keksiki on
tossa normaaila isompi :D

Tän jälkeen suuntasin Targetin ja Marshallsin kautta kotiin. Yritin selkeesti saada jotain lisäpotkua tähän mun terveelliseen elämään ja ostin vähän jotain urheilukrääsää. Tosin toisessa ostoskassissa mulla oli suklaata ja jätskiä. Ei oikeen nyt mee yksiin tää homma sitte yhtään :D Illalla piti kattoo Netflixistä leffaa, mutta siinä vaiheessa, kun kello oli 11 enkä vieläkään tiennyt mitä haluun kattoa, niin tyydyin vaan lukemaan muiden blogeja aina puol 2 asti yöllä. Pakko myöntää, että oli muuten eka kerta, kun oon täällä valvonu niin pitkään :D Oonko vähän lame? Yritän aina mennä siinä 10-11 aikaan nukkumaan, ainaki arkipäivisin, koska en tykkää yhtään jos oon nukkunu vähemmän ku 8h.

C:n maailman sulosin hostpoitsu anto mulle lahjan.

Tänää en oo tehny mitään erityistä. Aamulla tein taas pienen lenkin, jonka jälkeen skypetin ensin 2h yhen kaverin kanssa ja sen jälkeen 1,5h äidin ja pikkusiskon kanssa :D Sitte oli pakko pitää vähän taukoa ja suunnata ulos, kun oli niin hyvä sää. Kotiin päästyä lähinki samalla ovenavauksella hostäidin kanssa kauppaan. Oon vieläki shokissa siitä, miten paljon yks perhe voi syödä ruokaa. Okei meitä on nyt 8 ihmistä täällä syömässä, mut silti. Keskiviikkona käytiin kaupassa ostamassa kärryllinen ruokaa ja nyt sunnuntaina taas sama juttu. Oli muuten vähän ongelmia saada kaikki ostokset mahtumaan takakonttiinki :D Noh, kohta taas pitää juosta kauppaan ku jääkaapit ammottaa tyhjyyttään. Pari tuntia sitte skypettelin Helmin kanssa 1,5h ja jutskailtiin vähän meijän hostperheistä ja varmaan jostain muustaki, mutta kanan muistilla nyt en muista, että mistä. Oli ihan kiva kyllä, enkä malta odottaa että Helmi ja Mia tulee Manhattanille vierailemaan ja pääsen niitä näkemään. Tulee ihan mahtava ens viikonloppu!

Nyt jos vaikka koittais päästä nukkumaan. Huomenna taas 6:30 herätys ja itkettää jo valmiiks, etten ehi nukkua tarpeeks. Varsinkin kuin rakas ystäväni migreeni on viihtynyt erittäin tiiviisti mun kanssa tän viikonlopun, enkä kestä huomista autoilua jos tää tästä pahenee. Onneks aamu on kuitenki ihan iisi. Vien Eliaksen sinne treeneihin, jään shoppailemaan viereiseen kaupunkiin, ja sitte ajetaan takas kotiin kun treenit on ohi. Hostit tosiaan sano, ettei oo mitään järkeä mennä siinä välissä kotiin, kun en ehtis sielä olee varttia pidempään. No sopii mulle. Muuta ei oo huomisen ohjelmasta enempää tiedossa. Huomenia sinne Suomeen päin, meikä lähtee nukkumaan!