Jestas mikä alkuviikko!

Hellou. Täällä kirjottelee vaihteeks erittäin väsynyt auppari. Eliaksella tosiaan alko ne maastojuoksu harkat ja sainki kuulla, että ne jatkuu aina koulujen alkuun saakka. Terve menoa vaan mun yöunille sitte. Ompa hauska loma näillä hei. Eerolla on taas jotain high school -hakuihin liittyviä harjotuksia koululla joka päivä 6 tuntia nää kaks viikkoa ennen kuin se ite koulu alkaa. Fun fun. Täällä ollessa kun oon kuunnellu esim juttuja Eeron kouluprojekteista jne. ni on alkanu arvostaa sitä Suomen koulunkäynnin helppoutta. Siis Eerolla, joka on 13v, on koulussa paljon vaikeempia juttuja kuin mulla ikinä lukiossa. Mä oisin ihan kujalla oikeesti jos joutuisin menee yhellekkään sen koulutunnille :D

Anyways. Maanantai meni supernopeesti, koska koko ajan oli jotain tekemistä ja hostäitikin tuli jo neljän jälkeen kotiin. Jonkun aikaa juteltiin ruokapöydän ääressä vaikka mistä kunnes sit läväytin että: "Mun on pakko näyttää teille jotain!" Vedin hihan ylös ja näytin mun tatskan. Hostmom sano että se on tosi kiva ja fontti on kuulema nätti. Hostiskälle kun illalla näytin niin sehän ei meinannu edes uskoa, että koko tatska on aito :D Se oli ihan varma et mä vaan huijasin sitä. No lopulta se kuitenki usko ja tais sanoo et ihan kiva, mutta samaan lauseeseen se lisäs myös ettei ite tatuoinneista tykkää. Eli turhaan jännitin ton näyttämistä niille. On kyllä ihan hullua, kun ei tohon oo vielä yhtään tottunu ja välillä sitä säikähtää, että mikä mulla tossa kädessä on :D Varsinki ku se on vielä silleen, ettei sitä edes koko ajan nää.

Nojoo, tiistai oli sitte ihan oma lukunsa. Aamulla taas herätys 6:30, räjähtäneen näkösenä ja olosena laahustin aamupalapöytään ja tein kuolemaa. Otin meijän vauvan (kyllä 5v on vielä vauva) mukaan, kun lähin viemään Eliasta taas koululle. Ajoin takas kotiin ja kun katon puhelinta niin hostmomilta on tullu viestiä, että Elias myöhästy bussista ja se pitää hakea takas kotiin. Eli melkein samalla ovenavauksella lähettiin takas. Siinä tuli ajettua 3h putkeen ja ei muuten naurattanu. Jossain vaiheessa olin ihan varma, että nukahdan siihen rattiin jolloin laitoin vaan radion kovalle ja ikkunat auki niin, ettei nukkuminen edes kävis mielessäkään. Uudestaan kotiin päästyä olin kyllä niin poikki ettei mitään rajaa. En edes jaksanut lähteä poikien kanssa tohon viereiseen puistoon vaikka normaalisti se on ihan kiva mennä sinne istuskelemaan vaan penkille.

Tiistai-iltapäivällä hain taas Eeron ja toisen pojan (meil on carpool toisen perheen kanssa) kotiin. Päivän aikana ajoin melkein 5h, fun. Tän jälkeen raahauduin pikkusten kanssa puistoon, mutta eipä siellä kauaa oltu kun Emppu (toisiks nuorin) alko tappelee ja kiukuttelee pyöräilykypärästä. Siinä sitte kiukuteltiin kaikkien viikkojen edestä mitä mä täällä oon ollu. Kiukuttelu jatku vielä kotonakin eikä millään voitu tehdä mitään mitä mä pyysin. Tän seurauksena monen varotuksen jälkeen passitin poitsun huoneeseen ja sanoin, että pysyy huoneessaan kunnes äiti tulee kotiin (sen onneks hostmom pääsi taas normaalia aikasemmin, jo puol 6). Tän jälkeen kun pelleily vieläki jatku, jopa sen jälkeen kun hostmom oli tullut kotiin, niin rankkua tuli ja nyt toinen onki grounded ainaki tän päivän. "Hauskaa" miten mä just mietin, että oonpa ollu onnekas kun nää pojat on mua kohtaan ollu tosi kilttejä ja uskonu hyvin mitä mä sanon. Oonhan mä pahempaaki nähny, mutta täällä ollessani toi oli pahin "tappelu" tähän mennessä.

Pinna oli kyllä mulla todella kireellä, mutta handlasin omasta mielestä ton ihan hyvin. Ääntä jouduin korottaa aika reippaasti muutamaan otteeseen, mutta pidin kuitenki pääni enkä luovuttanu. Hostmomki sano, että aika hyvin onnistuin saamaan pojan omaan huoneeseen ihan ite. Se kuulema joutuu yleensä melkein korvasta viemään sen omaan huoneeseen :D Päätin lähteä vähän rauhottumaan lenkille. En tällä kertaa jaksanu juosta, mutta pikakävelin kivat 8 kilsaa. Sen jälkeen olin kyllä niin väsyny ja oli ihana päästä dinnerin jälkeen sänkyyn kattoo Pretty Little Liarsin kauden vika jakso ennen nukkumaanmenoa. 

Tänää herätys tuli ihan liian aikasin, olin ihan varma et olin nukkunu vaan 2h kun mun herätyskello soi. Aamulla sama autoilurumba. Kotiin tullessa täällä kolme nuorinta vielä nukku sikeesti (älkää huoliko, lapset oli ehtiny olla yksin kotona pari minuuttia ennen kuin tulin takas kotiin). Skypettelin hetken kaverin kanssa, kunnes lapset heräs ja menin laittaa niille aamupalaa. Tän jälkeen oli aika pestä vähän pyykkiä, mutta se leikki loppu lyhyeen kun Elias laitto viestiä ja kysy josko voisin jo mennä hakemaan sen. No siinä sitte hirveessä kiireessä juostaan hakemaan yks pojista puistosta takas kotiin. Syödään pieni snacksi ja huhhuh mikä tappelu saatiin aikaan yhestä vesipullosta. Siinä sitte vauva veti raivarit ja melkein jouduin kantaa sen autoon, kun se ei meinannu millään suostua liikkumaan. Ei juma miten on mahollista et heti ku ehdin ajatella, että jes ehkä tänään menis sitte paremmin ni kappas mitä tapahtu. Nyt mä tosiaan oon stupid ton meijän pikkusen mielestä.

Kotiin kun päästiin ni piti jatkaa pyykinpesua. Tässä menny pari kertaa hermot kun yks vinkuu, josko voitais mennä puistoon, eikä se ymmärrä, että nyt ei ehdi koska kohta pitää hakea Eero ja välissä pitää laittaa pyykkejä kuivausrumpuun ja viikata jo kuivia pyykkejä jne. Ehkäpä tää tästä, tänään hostmom tosin pääsee myöhemmin töistä, että saa nähä millasen hermolenkin sitte illalla taas teen :D Välillä kyllä ollu semmosii hetkii, et miks hitto mä oon täällä vapaaehtosesti tekemässä tätä hommaa. Mutta kyllä tää muuten on ihan kivaa, välillä vaan on ärsyttäviä päiviä. Kaikki on niin kauan hyvin kun näitä rasittavampia päiviä on vähemmän kuin kivoja :D 

Nyt meen laittaa lunchia, viikkaamaan lisää pyykkejä ja hakemaan Eeron, heissan! Ja anteeks en jaksa laittaa kuvia, kirjotin muutenki tän postauksen aika kiireellä, joten varmaan on täynnä kirjotusvirheitäkin! :D