You’re gonna hear me roar

Aupparidinneri torstaina meni ihan kivasti vaikka jouduinki kävelemään siinä hirveessä sademyrskyssä 5min Starbucksiin ja kastuin ihan totaalisesti. Istuskelin stabucksissa reilun tunnin katellen CSI NY:a Netflixistä ja jäätyen kuoliaaksi koska ilmastointi oli tunnetusti täysillä ja mä läpimärkä. 3 au pairin sijaan tapasinkin 4: saksalainen, kaks meksikolaista ja serbialainen. Oli kyllä tosi kivaa vaikka toi saksalainen ja serbialainen vaikuttaa vähän semmosilta hissukkatyypeiltä, että en tiiä onko meistä ihan parhaita kavereita tulossa :D Saa nähä, oli meillä kuitenki kivaa! Mentiin syömään Panera Breadiin ja söin ehkä maailman parasta tomaattikeittoa (t: Minna joka vihaa tomaatteja). Ruuan jälkeen pyydettiin yhtä työntekijää ottaa meistä kuva ja sehän räpsi niitä kuvia putkeen varmaan 5min ennen kuin kysy että joko on hyvä :D Kotiin tullessa kello oli ihan liian paljon ja pääsin nukkumaan liian myöhään.

Perjantaina heräsin poikkeuksellisesti jo 6:10 ja aamulla oli vähän parempi fiilis edellisten tyhmien fiilisten jälkeen. Lähettiin hostiskän kanssa viemään kaks pienintä kouluun ja sen jälkeen heitin myös hostiskän töihin tohon viereiseen kaupunkiin. Kun pääsin kotiin, niin skypetin vaan kotiin ja tein kaikkea turhaa tässä koneella. Olis pitäny esim mennä käymään pankissa, mutta empä jaksanu. Maanantaina sitte! Iltapäivällä hain taas lapset kotiin ja voi tsiisus kun taas toi pikkunen alotti hirveen itkupotkuraivarin en edes tiedä mistä ja loppujen lopuks jouduin sen kantamaan pois keittiöstä. Myöhemmin oli taas hetkittäisiä ärsysfiiliksiä kaikista tyhmistä pikkujutuista, tunteet heittää tällä hetkellä niin vuoristorataa, että pienimmätki jutut pistää vihaks. Ruuan jälkeen (on muuten ihanaa kun lapset on koulun jälkeen aina nälkäsiä, jolloin dinner syödään jo ihmisten aikaan siinä viiteen mennessä :D) pyykkasin muutaman pyykkikorillisen vaatteita ja silitin lasten kouluvaatteita kunnes hostmom tuli kotiin ja olin off. Mistä päästäänkin aiheeseen minkä hiton takia vaatteet pitää laittaa joka käyttökerran jälkeen pesuun? Siis lähinnä meinaan vaikka jotain hupparia tai housuja jos ne on muuten ihan puhtaat? Tai yökkäreitä? Aluks ajattelin, että pyykkiä tulee siks ihan jumalattomasti koska lapsia on niin monta, mutta ei oo normaalia, että yhen päivän jälkeen on kori täynnä taas "likasia" vaatteita. Ei se mitään, pesen silti pyykkiä vaan kerran viikossa :D

Eilen herätys oli 9, koska mun oli tarkotus napata 11 bussi Manhattanille. Laitoin itteeni valmiiks ja skypettelin vaihteeks äidille. Must on tosi kiva jutella usein äidin kanssa, koska sit pysyy kunnolla perillä siitä miten kotona menee ja voi itekki helposti kertoa kaikki asiat, niin hyvät kuin huonotkin. Suuntasin vaihteeks tulipalokiireellä bussipysäkille vaan huomatakseni, että bussi oli melkein puol tuntia myöhässä. En edes kahvia kiireeltäni ehtiny juomaan :( No kun bussi suvaitsi vihdoin saapua, niin tietenkin se joutu pysähtymään lähes joka pysäkillä, niin että matkaan meni entistä enemmän aikaa. No mä kattelin maisemia ja söin mun lakumattoa. On kyllä joka kerta niin ihmeellistä nähdä miten ne hienot pilvenpiirtäjät lähestyy. Semmosii hetkii, kun joutuu miettimään, että oonko mä oikeesti niin onnekas, kun voin vaan bussin napata Manhattanille vaikka joka päivä.

Tapasin meksikolaisen tytön meijän training schoolilta Times Squarella ja tarkotuksena oli mennä kävelemään Brooklyn Bridge, mutta päädyttiin shoppailemaan. Mä jopa jouduin tyhjentelemään mun hätävarasuomisäästöjä :D No tuli ainaki hyvä olo kun sai ostettua kaikkia kivoja juttuja, kuten housut (toiset samallaiset myös äidille, makso vaan $8), ihanan lämpimän hupparin ja nätin hameen. Olis tehny mieli ostaa vielä vaikka mitä, mutta ei pystyny. No siinä neljältä huomasin, et kappas en muuten oo syönyt 7 tuntiin. Oli sitte oikein huisia odottaa tän meksikolaisen kaveria, kun sitä ei näy eikä kuulu. Loppujen lopuks päädyin kyllä sanoo vähän tökerösti, että sano kaverilles, että tulee Panera Breadiin koska mulla on niin huono olo, etten jaksa odottaa :D Tää sen kaveri raahas myös serkkunsa mukaan ja pakko sanoa, että thank god pääsin niistä pian sitte eroon. Nää kaikki oli siis meksikolaisia, joten kun ne puhu keskenään niin ne puhu espanjaa. Fun. No ruuan jälkeen käppäiltiin 5th Avenueta pitkin Iron Buildingille, minkä jälkeen sanoin, että sori mun pitää juosta bussiin. Juoksin liian monta blocksia väärän suuntaan ja myöhästyin siitä bussista. Käppäilin sitte rauhassa 8th Avenuelle ja sitä pitkin mun bussiasemalle. Mukaan tuli myös chocolate chip muffin matkaevääks bussiin, no oho. Mut en ollu syöny sinä päivänä kuin aamupalan, sen lakumaton, tomaattikeittoa ja salaattia hei :D

Kotiin päästyä noin klo 8 suunnattiin hostien kanssa japanilaiseen jutskaamaan muutamista asioista ja tuli taas koitettua sushia, mutta en tykännyt edelleenkään. Siinä on joku maku joka saa mut lähes oksentamaan :D Onneks tilasin myös nuudelia, koska se oli superhyvää! Jutskailun (ja ruuan) jälkeen oli taas kivempi fiilis. Kotiin tultua mun sängyllä odotti kirje mun serkulta ja olin superinnoissani koska sieltä löyty Halvan vanha auto<3 Pojat oli myös meijän poissaollessa kirjottan mulle maailman sulosimman kirjeen :) Illalla oli kiva vaikkakin vähän hämmentävä fiilis mennä nukkumaan. Sain ainaki kunnolla nukutta ja näin superrandom unta.

Sulosta! Mua vieläki kyllä naurattaa, koska mähän tosiaan
vaan paistan pannulla IKEAn lihapullia :D

Nyt tässä istuskelen vaihteeks mun sängyllä, skypettelen serkun kanssa ja valmistaudun taas Manhattanille lähtöön. Tilattiin mulle eilen vihdoin se uus kamera ja se makso odotettua vähemmän, joten meitsillä on taas vähän ylimäärästä shoppailurahaa ;) Mut ehkä sitä vois oikeesti laittaa taas jotain säästöönki :D Mut semmosta, meitsi lähtee nyt!