And no I'm not your soldier, I'm not taking any orders

Kello on puol 7 lauantaina enkä oo nukkunut sekuntiakaan. Jet lag vai jet lag... siis kiroon nyt itteni päästä varpaisiin, koska en mennyt eilen enkä tänään nukkumaan silloin keskiyön aikoihin kun vielä väsytti. Miks ihmeessä piti taistella sitä unta vastaan, kun kerta olis iisisti voinu välttää jet lagin? Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa vai miten se menikään :D Noh, tässä koitan sitten käyttää tänkin ajan hyödyks, koska en enää haluu mennä nukkumaan tai tää mun unirytmin kunnostus on entistä enemmän tuhoontuomittu. En tehnyt eilen mitään maata mullistavaa. Heräsin 11:20, pesin koneellisen pyykkiä, päivitin tätä blogia, tein sähkösopimuksen ja laitoin korvausvaatimuksia lentoyhtiölle. Käytiin laittaa jääkaappi ja pakastin päälle mun kämppään ja vietiin pari kassillista tavaraa ja ruokaa sinne. Lopun ajasta oon ollut vaan koneella käyden reissukuvia läpi ja googletellen halpoja lentoja mihin tahansa pois täältä tylsästä Suomesta. Hyvin chilli perjantai oli siis mulla!

Jouduttiin laittaa "Hello, my name is..." -tarrat :DDD

Jotta päästäis reissupostauksissa eteenpäin niin kerrompas seuraavaks meijän reissusta San Diegoon. Tai no oikeestihan me mentiin Chula Vistaan, mutta melkein San Diegoa se oli! Tää päivä oli kanssa keikkapäivä, joten nyt on hyvä aika lopettaa lukeminen jos ei kiinnosta. Tän jälkeen lupaan, että tulee keikaton postaus! Meillä oli siinä kuudelta herätys, koska kasilta oli tarkotus startata auto pihasta. No, meijät oli piirittäny pari vuokraisännän autoa joten lähtö vähän viivästy, kun ei meinannu kukaan herätä meijän koputuksiin tulla siirtämään auto pois tieltä :D Tän lisäks jäätiin vielä ruuhkaan jumiin, mutta loppujen lopuks päästiin meijän hotellille ihan ajallaan ja päästiin jopa checkaamaan ittemme sisään etuaikaan. Dropattiin kamat huoneeseen ja käytiin Wendy'siltä äkkiä hakemaan safkaa.

Vaille 12 oltiin takas hotellilla ja siinä samalla laitettiin ittejämme valmiiks iltaa varten. Ite juoksin vuorotellen peilin eteen kihartamaan hiuksia ja toiseen huoneeseen haukkaamaan hampparia :D Selvittiin kaikki ilman sen kummempia kriisejä ja ennen kolmea lähettiin ajelemaan about 10 kilsan päähän keikkapaikalle. Ja siis voi luoja mikä kuumuus oli. Siis koko meijän reissun ajan tuolla oli joku lämpöaalto meneillä ja välillä oikeesti olis tehny mieli vaan repiä vaatteet pois päältä ja juosta pakastimeen. Meillä meinas taas tulla ongelmia lippujen kanssa, mutta onneks kaikki sai liput ja päästiin jonottamaan meet&greet-jonoon kuumaan paahteeseen. Seki kyllä meni tosi nopiaa ja pian päästiinkin jo meijän vippi"huoneeseen" odottelemaan.

Ajan kuluks meille jaettiin jääkylmää vettä ja oli trivia, jossa oikein vastaamalla voitti ilmasta kamaa fanikamapisteeltä. Jossain kohtaa kuulu helikopterin ääni ja heitettiin läppää, et sieltä se Jared tulee vihdoin ja samalla tuuleteltiin ittejämme paperin paloilla, koska no se kuumuus. Vihdoin kauan odotetut kaverukset saapu ja arvatkaa mitä? Sehän oli Jared joka oikeesti lensi sillä helkkarin helikopterilla, koska oli myöhässä aikataulusta :D Jätkä heitti vaan kuinka oli naureskellu sille ruuhkalle, mikä alhaalla näky! Mulla on joku ihme blackout siitä, mitä ite tapaamisessa tapahtu tai siis että mistä puhuttiin siellä :O Ainaki puhuttiin yllättäen siitä tajuttomasta kuumuudesta ja heitettiin läppää, että ei hypittäis keikalla vaan liikutettais etusormia musan tahtiin, kuulostaapa tyhmältä mutta oli hauska juttu :D

Meijän takana oli myös joku venäläinen, joka kysy kysymyksen ja ai kamala kun melkein aloin nauraa, koska siitä ei saanu mitään selvää :D Yritin lukea Jaredin naamaa, että saako sekään mitään selvää mutta tokan vaiko kolmannen kerran jälkeen se tajus ja oli kyllä taas niin maailmaa mullistava "kysymys". En kyllä vieläkään tiedä mitä se sano. Oli kyllä mielenkiintonen q+a vaihteeks, lähinnä koitettiin pysyä kasassa kun yks niistä tuijotti meitä koko ajan ja ite ainaki epäonnistuin joka kerta tuijotuskisassa takasin :D Lopulta oli nimmarien ja kuvien aika ja diva aka Jared sano heti alkuun, ettei suostu istua auringossa, joten siinä siirreltiin pöytiä ja tuoleja niin, että herralle kelpas istua :D

Nimmarikohta meni multa ihan täysin ohi, kun ne kaikki huuteli vuoron perään "moi, hi, thank you, kiitos, moi moi", koska ties meidän olevan suomesta (niin kuin moni muukin :D) ja jossain kohtaa ne kaikki oli mun nimenki sanonu, mutta enpä mä tajunnu koko juttua :D Mutta kuulema ainaki Shannon sano mun nimen ihan oikein, mikä on kyllä ihme, koska vuos sitten kesällä Tomolle se tuotti hankaluuksia ja se jäi huuteleen "huh?!" perään kun ei osannut :D Kuvassa menin sitten Shannonin halattavaks ja olin hetken ihan varma, että happi loppuu! Se halaa niiiiiin lujasti ja melkein nousin siinä ilmaan. Yhessä kohtaa luulin, että kuva otettiin jo, mutta ei ku tää tiukens entisestään otetta. Siinä on kyllä yks maailman paras halikaveri!

Kuvien jälkeen mentiin ulkopuolelle jonoon ja odotettiin, että loputki on valmiina. Sen jälkeen päästiin yhessä Linkin Parkin early entry -fanien kanssa jonoissa permannolle ja siinä oli kyllä jännät paikat mutta päästiin ku päästiin eturiviin ihan parhaille paikoille. Oli erittäin iisiä siinä kun kukaan ei missään kohtaa töniny tai ollu tiellä ja oli paljon tilaa. Terkkuja vaan niille hulluille venäläisille ja virolaisille Tallinnan keikalla. AFI soitti ekana ja oli ihan jees, ikinä ennen en oo koko bändistä kuullu (kahella edellisellä keikalla ei edes ehitty niitä kuuntelee) enkä yhtään biisiä tienny, mutta hyvin ne veti.

Puol 8 aikaan alotti Marssit ja huhhuh sitä kuumuutta kun piti alkaa hyppiä! Oli ihan mahtava meno ja maailman parasta siinä eturivissä. Kuultiin jopa yks mun lemppareimmista biiseistä uudelta levyltä eikä ne edes sitä soita, ellei oo oikeesti ihan tosi hyvä yleisö. Jared ei muistanu edes sanoja, mutta siellä me huudettiin täysillä senki puolesta :D Jossain kohtaa otettiin tuttuun tapaan yleisökuva ja voi jestas en ehkä halua nähä sitä. Kaveri huus siinä Shannonin nimeä ja tää käänty ja heitti meille rumpukapulan, joka sitte tipahti catwalkin ja aidan väliin. Kolme miestä roikku ku kinkut orrella, kun koitettiin sitä saada eikä järkkäri millään meinannu tajuta antaa sitä. Siinä sen välikohtauksen aikana ne kuvat napattiin ja varmasti tuli oikein edustava kuva siis. Mä siinä koko ajan vähän väliä rukoilin kädet ristissä koiranpentuilme naamalla siltä järkkäriltä sitä perhanan kapulaa kunnes se tosi "vaivihkaa" sen mulle anto ja mä jankkasin thank youta koko loppu keikan.

Huhhuh mikä meno. Marssit lopetti siinä puol 9 aikaan ja vissiin ysiltä alotti Linkin Park ja voi jeesus se niiden show. En oo mikään ykkösfani ja vaikka en osannut edes puoliakaan biisien sanoista niin oli koko ajan ihan mahtavaa. Meitä kuvattiin ihan helkkaristi ja näyttiin varmaan sata ja yks kertaa niillä jumalattomilla screeneillä keikan aikana. Meitä varmaan kuvattiin enemmän ku muita Linkin Parkin faneja yhteensä :D Oli kyllä ihan kiva kuulla jotain biisejä, joita on teininä kuunnellu. Vaikka ei Linkin Park erityisemmin kiinnostais niin ei voi olla siitä show'sta pitämättä. Se energia ja hyvä fiilis on vaan niin huippua! Ja pakko sanoa, että kyllä vaan eturivi on paras rivi. Ihan eri kattoo siitä parin metrin kuin parin kymmenen metrin päästä :D

Keikan lopussa Linkin Parkin laulaja/kitaristi tuli suoraan mun ja toisen kaverin eteen ja heitti pyyhkeen meille ja kappas kun saatiin molemmat siitä samaa aikaa kiinni. No Mike sitte sieltä sano, että meijän pitää leikkaa se kahtia ja niinhän me tehtiin :DD Ikinä ei oo koskaan ollut niin tajuton jano ja kuuma keikan jälkeen kuin mitä tolloin oli. Mentiin heti ostaa juomista ja kylmän kokiksen jälkeen olo oli kuin olis ollu taivaassa. En muuten valittais siitä kuumuudesta, mutta toi tais olla yks kuumimmista päivistä koko kesänä tuolla ja kaikilla oikeesti valu hiki pitkin niskaa jalkoja koko päivän ajan :D (Helmille tiedoks, että miljoonasti pahempi kuumuus ku mitä training schoolin aikana Manhattanilla!) Keikan jälkeen päästiin suht nopsaa ajaa takas hotellille ja nukkumaan. Tälläkin kerralla mulla oli ongelmia saada unen päästä kiinni ja lopulta taisin nukahtaa siinä kolmen aikoihin. Sentään herätys oli tällä kertaa vasta ysiltä.

Semmonen huippupäivä oli meillä pari viikkoa sitten. Tuli hitokseen pitkä raamattu, mutta onpa ainaki itelle sitte luettavaa joskus vuosien jälkeen, kun haluu muistella tota päivää :) Seuraavana siis vuorossa ihan keikatonta ja Marssitonta postausta sisältäen biitsiä, the O.C.:tä ja Universal Studiosia! Pysykääs siis kuulolla :)

Update: nukahdin siinä kasin jälkeen ja heräsin äsken kolmelta. Voi nyt perkele :D onneks työt alkaa vasta tiistaina klo 10.