I found myself in the fire burned hills, in the land of a billion lights

Elossa ollaan ja voin sanoa, että kiinnostus Suomea kohtaan on -666. Lähinnä siks, että täällä ei voi liikkua shortseissa ja topissa enkä voi kävellä aamulla Hollywood Boulevardin Starbucksiin tilaamaan sitä kaikista isointa vanilla iced coffeeta. Voin valehtelematta sanoa, että tää reissu oli ehdoton ykkönen! Mulla on jo nyt niin ikävä takas! Elämä siellä ehti olee jo niin normaalia, että ihan jo unohti olevansa vaan lomalla. Aika tuntu menevän jotenki tosi hitaasti, tuntu että oltais oltu siellä enemmänki 2kk ku vaan reilu 2 viikkoa! Anyways, nyt pistän tässä postausta parissa osassa, jottei ihan liian pitkiä tekstejä tulis :)

Noi mun lasit on niin karmeet et oli pakko ostaa :D

Viimeks kirjottelin siinä pari viikkoa sitten sunnuntaina ja seuraavaks olis vuorossa maanantai. Aamupäivällä suunnattiin kriisishoppailuille, koska ainakaan mulla ei ollu mitään kivoja vaatteita tiistain keikalle :D tehtiin tuhoja oikein kunnolla ja rahaa meni enemmän kuin liikaa. Mentiin lunchille dineriin ja söin maailman parasta guacamolehampparia! Vaatteet löyty ja turhat vaatekriisit selätettiin. Iltapäivällä mentiin takas meijän asunnolle Hollywoodin hoodseille ja valmistauduttiin illan keikkaa varten. Oli ihan chilliä voida kävellä pitkin Hollywood Boulevardia keikkalle. Keikkapaikka oli ihan huikee, sieltä näki Hollywood-kyltin ja kaikki!

Ennen keikkaa hengailtiin siellä venuella ja odoteltiin keikan alkua ja kappas, Marssien kitaristi ja pari muuta tsippaili siitä meijän ohi pariinkin otteeseen! Meillä oli paikat jostain ihan perimmäisestä nurkasta, mutta päästiin sitte vähän sniikkaa lähemmäs ja oltiin myös Marssien aikana heittämässä isoja ilmapalloja yleisöön. Siis ihan maailman mahtavinta oli olla tuolla keikalla. Ihan sama vaikka ei eturivissä oltukaan. Tota on mainostettu ja hehkutettu niiiiin paljon ja muistan miten mua harmitti viime vuonna, kun en voinu mennä. Siis se tunne, kun kuunteli lempibändiä niiden kotikaupungissa Losissa soittamassa biisiä City of Angels. Toi oli ehkä ihan maailmankaikkeuden parhainta koskaan ikinä!

Loppujen lopuks päädyttiin vielä vikan biisin ajaks lavalle ja siinä vaiheessa olin sitä mieltä, ettei meijän reissu voi paremmaks mennä. Jos vaan ihmiset tietäis sen merkityksen meille, kun päästiin edes niitä näkemään Hollywood Bowlissa. Sen lisäks kun päästiin lavalle kattomaan sitä showta niin voi huhhuh. Kaikista mahtavinta tässä oli, että koko keikka näytettiin netissä livenä ja meijän tutut Suomesta ja ties mistä oli tunnistanu meidät siellä lavalla?!? Ei luoja. Siinä vaiheessa oltiin varmoja, että ehkä karma voi joskus olla ihan kiva kaveri. En tiedä kuinka monta kertaa ollaan tän jälkeen toistettu kuinka ei päähän uppoo, että oltiin Hollywood Bowlissa lavalla.

Kaikista parasta oli kyllä huomata herra Jared Leton ilme, kun se näki meijät siellä pomppimassa :D Ollaan naurettu niin monet kerrat jo pelkälle ajatukselle siitä, mitä sen päässä siinä vaiheessa on liikkunu. Yhessä kohassa se nimittäin katseella kiers porukkaa läpi siinä lavalla ja voi jestas se sen ilme meijän kohalla. Varmasti miettiny että mitähän helvettiä noi täälläkin tekee :D Ei jeesus oikeesti mikä meno ja mikä fiilis ton jälkeen oli! Kaks kaveria sai vielä rumpukapulat ja itellä oli keikan jälkeen suu täynnä konfetteja :D Tän jälkeen oltiin ihan over the moon eikä Linkin Parkkiin keskittyminen oikein onnistunu vaikka ne helkkarin hyviä onki!

Minä ja toinen kaveri kuunneltiin muutama biisi kunnes luovutettiin ja juostiin kaupan kautta meijän asunnolle. Oli pakko saada wifi ja hehkuttaa kaikkea, mitä ehti tapahtua :D Huhhu, oli kyllä semmonen päivä ettei mitään rajaa ja en muista milloin viimeks oltais hehkutettu jotain asiaa niin paljon :D Siinä oli sitten vähän työn ja tuskan takana pakottautua nukkumaan ja loppujen lopuks taisin nukahtaa siinä kahen aikaa. Meillä oli aikanen herätys tiistaina, joten ei hirveesti naurattanu toi nukkumaanmenoaika :D