“Respect your dream.”

En käsitä miten viikonloppu meni niin nopeesti. Lauantaina tosiaan lähettiin Seven Presidents Beachille, joka oli tosi kiva ja hieno. Aallot oli ihan tajuttoman korkeet ja isot (eka iso aalto melkein vei mun bikinit mennessään :D) ja kuukauden suola-annos tuli saatua tolla reissulla, ku vettä meni suuhun väkisinkin. Onneks migreeni lakkas matkalla tonne ja pääsin kunnol nauttii tosta rannasta, koska oli kyllä ihan tosi kivaa!

Siis noi aallot ei ehkä näytä isoilta mut ne oli HUGE! 

Hehkee biitsilookki hei!

Sunnuntaina lähettiin downtowniin hakemaan mulle liittymää, jota ei kuitenkaan saatu, koska jostain syystä toi liittymä ei sit muka käyny mun iPhoneen. Sain kuitenki tänään käyttöön tän perheen iPhonen ja restoresin sen mun oman puhelimen tiedoilla, joten sain siihen kaikki kuvat, musiikit, viestit jne. Myöhemmin lähettiin sitten hostisän kanssa ajelee tolla jumalattoman kokosella autolla. Kaikki meni kyllä ihan hyvin. Peruuttaminen ja parkkeeraaminen vaan on vähän hakusessa, kun ei yhtään tiedä kuinka pitkälle sillä autolla voi mennä ennen kuin osuu seinään. Tän jälkeen oliki kiire ajella mun Community Counselorien luokse. Siellä meni vajaa kolme tuntia, kun se nainen vaan puhu ja puhu ja puhu. Välillä se mieskin tuli kertomaan sen tarinoita siihen. Näin myös mun ryhmän toisen au pairin, joka vaikutti kyllä semmoselta, ettei varmasti meistä tulis ainakaan hyviä kavereita. Sitä paitsi se on lähdössä parin kuukauden päästä takas kotiin, minkä jälkeen mä oon yksin mun ryhmässä :D Onneks New Jerseyn yks toinen CC otti muhun yhteyttä ja sano, että voin aina tulla niiden tapaamisiin jos haluan.

En tiedä onko se sit vaan minä, mut toi auto vaan on ihan huge kanssa!
Ainaki puolet pidempi kuin se auto, jolla suomessa ajoin. 

Neighborhood

Eilen maanantaina oli ihan hullun raskas päivä. Jotenki otti koville pitkän lomailun jälkeen yhtäkkiä olla töissä niin pitkään. Ei sitä ikinä ajattele, että olis niin raskasta toi lasten vahtiminen, mutta kyllä se vaan on. Koko ajan pitää pelata, leikkiä, käydä puistossa ja tehdä sitä ja tätä. Ei mulla kyllä hirveen montaa hengähdystaukoa ollu. Lisäks vanhempi pojista oikeen huolella kokeili mun rajoja ja kyllä hetken meinas jo itku tulla. Onneks siitä sitte selvittiin. Hostäiti tuli siinä vähän ennen 7 kotiin ja olin off. En muista milloin viimeks ihan vaan sängyllä makaaminen olis tuntunu niin hyvältä. Olin illalla sitte niin poikki, etten jaksanu enää tehdä mitään ja dinnerin jälkeen meninki yläkertaan kattomaan Gossip Girliä ja syömään suklaata<3 Rakastan sitä, miten paljon parempi valikoima täällä Jenkkien Netflixissä on. Suosittelen, että jos vähänkään tykkää leffoja ja sarjoja kattoa, ni harkitkaa Netflixii. Tajuttoman halpaa maksaa 8 dollaria/euroa kuukaudelta, kun leffa- ja sarjavalikoima on noin hyvä!

Voisin haluu mun kotiin tommosen katon kanssa :D

Tänään oli vähän iisimpi päivä. Vanhempi poika oli kaverillaan yökylässä, joten oltiin pikkusen kanssa kahdestaan siihen 11 asti, pelattiin palapeliä (tai no minä tein sitä ja poitsu otti aikaa kuinka nopeesti teen sen), lego-peliä ja vaikka mitä. Tän jälkeen tehtiin vaikka ja mitä kunnes poikien viuluopettaja tuli pitämään viulutunnit. Kävästiin vielä jossain välissä parkissa ja downtownissa froyolla ennen ku hostmom tuli kotiin. Voi miten ihanalta tuntukaan olla off jo viideltä :D Tän jälkeen käväsin uudestaan downtownissa ja oli ihan kiva päästä ihan yksin rauhassa kiertelemään sinne vaikken mitään kahta kynsilakkaa huolimatta löytäny. Käväsin kyllä Starbucksissa, hirveet vierotusoireet ku viime viikolla tuli käytyä siellä pari kertaa päivässä ja nyt oli parin päivän tauko. Addicted much?

Huomenna on tiedossa taas vähän pidempi päivä, koska hostmom joutuu illalla mennä jollekki dinnerille töiden takia. Hostisä koittaa tulla aikasemmin, mutta saas nähä. Onneks huomiseks on sovittu pientä playdatee iltapäiväks ja sitte toi vanhempi lähtee jossain viiden aikaa taas sleepoverille kaverilleen. Plus, että opin käyttää tota auton navigaattoria vihdoin ja viimein, joten voidaan poikien kanssa käydä poolillaki kuluttaa aikaa. Joten ehkä mä selviin. Huomisen jälkeen oon kuitenki jo voiton puolella tän viikon osalta! Ja kyllä sitä jaksaa, kun on jotain mitä odottaa. Lauantaina tosiaan olisi suunnitelmissa lähtee tsippailee Manhattanille ja kuluttaa vähän ensimmäistä palkkaa.

Ihan meidän naapurissa on tosi vanha hautausmaa mikä on creepyyy! 

Jätin suurimman osan mun kynsilakoista kotiin, joten
pitää nyt kerätä uus kokoelma täällä ollessa :D

Oon sopinu jo pari meetingii kahen muun au pairin kanssa ja oon kyllä tosi innoissani, että pääsee tapaa uusia ihmisiä. Tai no tapasinhan mä noi jo siellä koululla, mutta silti. Sunnuntaina nään yhen saksalaisen aupparin mallilla ja ens viikon viikonloppuna tavataan meksikolaisen aupparin kanssa Manhattanilla. Eli ihan kivaa! Pakko heti päästä tapaamaan muita oman ikäsiä ihmisiä tai tuun hulluks. Just eilen mietin miten pelottavaa on, kun ei oikeesti oo täällä vielä yhtään kavereita. Mutta kyllä se tästä :) Oon ihan superilonen, ettei hirveetä koti-ikävää oo mulla ollu vielä. Kyllähän sitä päivittäin miettii, että voi ku vois nähä omia kavereita Suomessa ja lähtee niiden kanssa ulos, mutta ei muuten. Kyllähän mä ystäviä ja perhettä tietenki ikävöin, mutta en sanois sitä kuitenkaan koti-ikäväksi. Mulla on ihan mahtavaa ollu täällä, oon viihtyny hyvin ja odotan innolla ihan kaikkea tulevaa! Vaikka onki ollu tosi raskasta ja oon aina hetkittäin toivonu, että vois olla vaan omassa kodissa ja omassa sängyssä nukkumassa, niin en silti oo hetkeäkään katunu tänne lähtöä. Tää on ihan parasta! :)