Mamma Mia!

Hohho eilinen oli jotenki tosi floppi. Päästiin hostiskän kanssa lähtee ajaa sinne Pennsylvaniaan vasta kahen jälkeen. Ajeltiin sinne reilu tunti ihan vaan saadaksemme tietää, että se auto oli myyty 20 minuuttia ennen meidän tuloa... Eli mä tosiaan uhrasin mun päivän Manhattanilla for nothing. No eipä voi mitään, voin nyt sentään sanoa, että on tullu käytyä taas uudessa osavaltiossa. Oli jotenki niin tyhmä olo aina välillä, kun puhuttiin autoista ja mä tyydyin joissain kohtaa vaan nyökyttää päätä ja vastaamaan "nii" :D Sellasta. Kotiintulomatkalla stopattiin Targetissa ja ostin mulle uuden hammasharjan ja jätskiä, mielenkiintosta hei! Oltiin kotona siinä puol 5 ja tulin tosiaan siihen tulokseen, ettei mun oo mitään järkeä enää lähteä Manhattanille, enkä kyllä muutenkaan oikeen jaksanu. Joten kotiin tultua lösähdin vaan mun sängylle ja söin kitkatteja.

Datailin vissiin sitte koko illan, koska nyt kun koitan miettiä mitä mä oikein tein ni ei tuu kyllä mitään muistikuvia mieleen. Jossain kohtaa yritin kattoa leffaa kera Chocolate Therapyn, mutta tuttuun tapaan siinä parinkymmenen minuutin jälkeen kyllästyin ja lopetin leffan kattomisen. Emmä sit oikeeksti tiedä mitä mä muka tein aina siihen puol 11, jolloin nukahdin ihan silmänräpäyksessä, kun peiton alle menin. Eiku ainii, nauroin mä ainaki hetken jos toisenki kuvalle Jaredista eilisillan keikalta, koska sillä oli letit päässä ::::D Niin tyylikäs mies hei, vissiin jääny Dallas Buyers Clubin Rayon-rooli päälle!! Ei ja nyt ku rupesin miettii lisää, niin luin myös mun vanhoja piilotettuja blogipostauksia parilta keikalta, kultajuhlista ja siitä, kun James ja Oliver Phelps (Weasleyn kaksoset Potterista) oli Suomessa. Voi niitä muistoja, parissa kohtaa kyllä vähän itketti!

Koska viimeyönä kelloja siirrettiin tunti taaksepäin (eli nyt on taas 7h aikaero Suomeen) niin mähän olin pirteenä hereillä jo ennen 7. Pakottauduin kuitenki vielä nukkumaan tunnin lisää, mikä oli kyllä iso virhe. Näin painajaista, jossa mut laitettiin kuskaamaan Eero ja 3 muuta poikaa lätkään isolla rekalla, jota en tosiaankaan osannu ajaa. Sen lisäks se ratti aina välillä katos ja jarruki oli semmonen pieni nappula. Tein sillä hienoja liittymisiä moottoritielle niin, että koko rekka oli ihan solmussa. Voi sitä tunnetta, kun tajusin, että se oli vaan unta :D Ei sen jälkeen enää huvittanu kyllä nukkua, joten nousin ylös ja laitoin itteni valmiiks Manhattania varten. Käväsin Starbucksissa ostamassa järkytävän makusta peppermint mochaa ja bussissa olin jo kymmeneltä. Siis hyi oksetus miten kamalaa se oli. Olin ihan innoissani, et jee joulumaut on täällä ja hyi mitä kuraa. Siinä oli sitä pepperminttiä ihan liikaa ja maistu niin keinotekoselta ällötykseltä koko litku :(

Sentään toinen mun bussieväistä oli hyvää!

Olipas vähän jotenki tylsää yksin aluks (yleensä mulla ei oo mitään ongelmaa olla Manhattanilla yksin, kun siellä on aina kaikkea uutta tekemistä ja näkemistä), mutta suuntasin aika pian ostamaan mulle liput Mamma Mia! -musikaaliin. Puoleen hintaan lähti lippu ja silti makso 76,5 dollaria... No olin jo varautunu siihen ja hei kyllä nyt Broadwayn musikaalista voi vähän enemmän maksaa! Tän jälkeen kiertelin parissa kaupassa muka yrittäen ettiä mulle talvitakkia, mutta lähinnä vaan kiersin kaupat kattomatta edes mitä niissä oli. Matkalla aina pysähtelin Starbucksien kohalla, jotta saisin mun puhelimeen wifin ja pääsin whatsappiin :D En oo tottunu siihen, ettei mulla oo puhelimessa nettiä! Tuntuu niin oudolta, ettei yhtäkkiä voikkaan laittaa äidille tai kavereille viestiä mitä tekee tai kuvaa sen hetken maisemista tms.

Kahelta alko Mamma Mia! ja voi että kun oli hyvä! Vaikka oon sen leffaversion musikaalista nähny, niin oli kyllä silti ihan mahtavaa nähä ihan oikeena musikaalina toi! Lauloin fiiliksellä biisien mukana ja välillä kyllä tuli kylmiä väreitä siitä miten hyvin ne laulokaan niitä biisejä. Oli kyllä tosi hauska ja hyvä, suosittelen kaikille! Sen jälkeen ku toi loppu, nii oli semmonen fiilis, että haluis samantien uuteen musikaaliin. Haluisin niin kovasti nähä The Lion Kingin, mutta ne liput siihen on ihan överikalliita, enkä oo ihan varma mistä siihen sais noita halvempia lippuja :( No joku päivä mä senki unelman kyllä toteutan.

Huomasin just, et tohon mun lippuun mun sukunimeks on laitettu Maria :D
Muuten hyvä, mutta se on mun etunimen toinen osa, ei sukunimi :D

Musikaalin jälkeen suuntasin Shake Shackiin pitkästä aikaa hampparille ja voi ku oli hyvää! Mun piti jo perjantaina mennä, mutta en ehtiny. Odotus taas palkittiin. En vaan tajuu miten joku hamppari voi olla niin hyvää :D Ei kyllä hirveesti siinä jonossa naurattanu, koska ku sinne aina on ulos asti menevä jono ja tänään oli superkylmä. Siihen tuuli niin, että naama jääty. Mua säälitti ne maratoonarit (tänään siellä oli siis maraton), joita aina välillä käveli vastaan ja ne veti joissain t-paidoissa ja shortseissa. Hullut. Hampparin jälkeen yritin löytää Victoria's Secretin tuloksetta. Oli vähän hankala, kun ei sitä hiton nettiä puhelimessa ollu, ni en voinu kunnolla ettiä sitä reittiä. Eli loppujen lopuks mä tein vaan jonku turhan kiertoreitin mun bussiasemalle. Mietin just, että miten mä aina joudun siihen bussiin, jonka kuski vaihtuu Newarkissa = bussimatka kotiin kestää 5-10min pidempään?! En nyt jaksa laskea kuinka monta kertaa oon Manhattanilla käynyt, mutta ehkä 3 tai 4 kertaa oon onnistunu välttää ton kuskin vaihdon.

Äsken tulin siis kotiin ja taas melkein juosten, koska tuolla oikeesti jääty. Ei varmaan mee hirveen huti mun arvaus jos sanon, että tuolla on hyvällä tuurilla +5°C. Siinä oli kyllä turpa jäässä oikeen huolella. Pakko taas ens viikolla suunnata parille kauppakeskukselle metsästämään sitä helkkarin talvitakkia. Eihän tästä oikeesti muuten tuu yhtään mitään. Tulis sille takille täällä mun huoneessaki käyttöä. Just mietin, että onkohan mitään eroa istunko omalla sängyllä vaiko terassilla. Tuntuu kuin mun niskaan tuulis jotain jäähöyryä. Vihaan kylmyyttä. Seuraava perhe joka ottaa muhun yheyttä vähänkään lämpimästä paikasta niin sanon heti kyllä. Okei he he en. Mistä tuliki mieleen, että yks area coordinator laitto mulle viestiä, että Baltimoressa olis yks perhe aupparin tarpeessa. Yh-isä ja 5kk vauva. Mietin vaan, että miten vaikee on lukee mun hakemus edes sen verran läpi, että tietäis voinko edes vahtia alle 2v lapsia. Mä en tosiaan oo infant qualified, joten en tohon perheeseen voi mennä. Harmitti kyllä, koska innostuin jo niin paljon, kun näin sen spostin otsikon. No ehkä tää tästä.

Ens viikko ei innosta yhtään. Kolme normityöpäivää ja sit torstai ja perjantai oon koko päivän töissä, koska Edvinin koululla on molemmat päivät varattu joitain vanhempainvartteja varten, eli lapsilla ei oo koulua. Fun. Oon yrittäny jo jonku aikaa miettiä mitä sitä tekis, mutta on vähän hankalaa, kun jotenki ei se osaa/tykkää tehä mitään. Kesällä oli niin hankalaa keksiä mitään tekemistä, jos se oli yksin, koska mikään ei kelvannu. Noh, ehkä me voitais kattoo leffaa ja vaikka leipoa niitä chocolate chip cookiesseja, kun se niistä niin paljon tykkää :D Ja no, pelata guess whota ja sitä karmeeta legolautapeliä, joita pelattiin koko kesä, kun mikään muu ei kelvannu. Viikonloppuna on sitte pieni irtiotto tästä koko paikasta ja osavaltiosta, kun suuntaan Bostoniin! Jotain uutta ja erilaista :)

Nyt meen ettimään mulle jostain pilkkihaalarin, haen kuumaa teetä ja sukellan peiton alle lukemaan Potteria! Ainii ja joku mies mun vieressä bussissa kommentoi kuinka hullun paksua kirjaa mä oikeen luen :D Nojoo, adios ja hyvää yötä!