I solemnly swear that I'm up to no good

Taksvärkki päiväkodissa meni tosi hyvin. Aluks ne pikkuset vierasti vähän ja kyseli (tai ainaki ne, jotka osas sen verran puhua) ihmeissään, että kuka oon, mutta pikkuhiljaa ne tottu muhun ja toi mulle leluja ja pyysi leikkimään. Jotenki toi koko päivä oli tosi valaiseva kokemus. Oli ihana nähä miten ne pikkuset tuli niin iloseks tosi pienistä asioista. Esim kun yks tyttö oli edellisellä viikolla ollu poissa, niin sit yks poika varmaan koko päivän oli ihan onnesta soikeena ja sen takia, että se tyttö oli tullu takas tarhaan. Siis ihan yhtäkkii se saatto juosta jostain nurkan takaa ja ilosena huutaa tän tytön nimee. Tai sit se, kun yks poika oppi uuden sanan suomeksi (kotona ei puhuta lainkaan suomea) ja sit se toisteli sitä innoissaan ja näytti muille mitä se sana tarkottaa. Tosta kun pari vuotta kasvaa, niin voi olla vähän erilainen ääni kellossa, mutta oli silti mukava huomata miten noiden lapsien ilosuus tarttu niin helposti muhunkin.

Mutta liian helpolla en tästäkään hommasta päässyt. Yks tyttö oli kipeenä tullut tarhaan, ja todennäkösesti sen takia oon ite ollu kipeenä tiistai-illasta lähtien. Huisia! Tämähän tarkottaa sitä, etten oo koko loman aikana tehnyt mitään järkevää. Oon vaan ollu himassa ja pitänyt mukavan Harry Potter -painotteisen viikon: oon kuunnellu Potterin äänikirjaa, kattonut kolmannen ja kuudennen leffan ja lukenut neljättä kirjaa! No regrets, joskus vaan tulee kauhee innostus ja sit pitääki lukee kirjat ja kattoo kaikki leffat. Noh, onneks tää flunssa alkaa pikkuhiljaa olla ohi ja tiistaina olis tarkotus palata takas opiskelemaan.

En tiiä, jotenki tosi tyhmää kun ei oo mitään järkevää kerrottavaa täällä. Mietin et pitäiskö aikani kuluks suunnitella vaikka sitä au pair -videoo, mut toisaalta tässähän on vielä aikaa. Paitsi että mut tuntien huomaan sitte keväällä, että johan tulee kiire kun en oo mitään saanu aikaseks. Ehkä täs pikkuhiljaa vois katella taas sitä hakemusta, ottaa niitä kuvia sitä hakupakettia varten (onhan mulla jo sentään yks jo valmiina!) ja miettiä mitä kirjotan host family -kirjeeseen.

Että semmosta, eipä tässä nyt vaihteeks ollu mitään järkevää sanottavaa, mutta näillä mennään!

Finally!

Kaikki pakolliset suositukset on viimein kasassa (plus yks ylimääränenkin)! Nyt voinki jatkaa hakupapereiden täyttämistä, tai no tuskin teen senkään eteen mitään ennen syyslomaa. Kuullostipas saamattomalta. Ens maanantaita kuitenkin odottaa superhyperaktiivinen ja ehkä raskaskin päivä siellä päiväkodissa niiden pikkusten kanssa taksvärkin merkeissä ja oon oikeesti salaa innoissani siitä. Parasta on kuinka suloinen riiviö, joka myös pikkuveljenäni tunnetaan, on myös innoissani tuosta kyseisestä päivästä vaikken todennäköisesti edes tule olemaan hänen kanssaan missään tekemisissä koko tarhapäivänä.

Lisäks muistin just, että vois myös ehkä mennä ottamaan jo ensimmäisen B-hepatiittirokotuksen (en kyllä ole vieläkään aivan 100% varma onko se edes pakollinen, mutta kaipa sen voi silti ottaa. Joku joka tietää asiasta: kerrohan toki miten asia on, onko ko. rokote pakollinen?), koska tässähän tulee kiire jos kerran viimeinen rokotus otetaan vasta 8 kuukautta ensimmäisen jälkeen! Sehän on vasta kesäkuussa ja jos hyvin käy ni oon lähössä jo siinä kuussa. Hurjaa, alle 8 kuukautta valmistumiseen ja lukion loppumiseen! Sitä päiväähän on odotettu jo lukion ensimmäisestä päivästä lähtien, enkä tosiaan voi uskoa, että siihen on enää noin vähän kuukausia jäljellä. Samaan aikaan masentaa totuus, että pian pitää taas alkaa lukea niihin kuuluisiin ylioppilaskirjoituksiin. En olekaan enää niin varma onko se ajan lentäminen sittenkään niin kivaa vai ei. Okei on se!

Miten tätä tekstiä nyt tulee taas väärässä kohdassa aivan liian paljon? Tarkotus oli oikeasti kirjoittaa maksimissaan kolmen lauseen postaus aiheesta Kaikki suositukset kasassa, mutta kuinkas kävikään... Nyt pitää kiireellä mennä laittamaan telkkari päälle, koska Sinkkuelämää odottaa. See ya!