Long time no see, my friends

Heissan!
Vieläkö kukaan enää lukee tätä? Vai onko meikä ihan unohtunut muiden bloggaajien alle? Niin tai näin, mä jostain syystä tässä pari päivää sitten sain fiiliksen tulla kirjottelemaan tänne piiiiitkästä aikaa. Luulen sen johtuvan mun unesta jokunen yö sitten. Siinä olin palannut mun vanhan hostperheen luokse New Jerseyyn vahtimaan sitä viiden hengen lapsikatrasta :D Se sai mut miettimään kyllä sitä, miten paljon elämä on tässä parin vuoden aikana muuttunu. Mulla muuten tuli  tossa yks päivä Facebookissa ilmotus, että kaks vuotta sitten olin kattomassa Nykissä Mamma Mia! -musikaalia! Huhhuh, aika vaan lentää ihan siivillä.

Tosta musikaalista tulikin hyvä aasinsilta maailman parhaaseen asiaan ikinä! Tossa pari kuukautta sitten bongasin Facebookissa ilmotuksen lentodiileistä ja sielä komeili Finnairin suorat lennot Nykiin ihan naurettavan halvalla hinnalla. Voitte vaan arvata mitä tapahtu. Oon niin superinnoissani menossa viettämään synttäreitä mun unelmien kaupunkiin poikaystävän kanssa. Meillä on hieno hotelli bookattuna ihan Times Squaren vierestä 44th streetillä. Ei tuu ikävä niitä ihania hetkiä YMCA:lla pari vuotta sitten ku oli Training School siellä :D Mutta niin, päiviä meillä tulee sielä olemaan 9, joten nyt vaan täysillä säästämään ja töitä tekemään. Enää reilut 100 päivää lähtöön!

Huh, katoin muuten äsken, että oon kirjottanu tänne viimeks helmikuussa??? Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua niiiiiin tosi paljon kaikkea. Oon matkustanu tänä vuonna ennätyspaljon ties missä. Tammikuussa oli Lontoo, helmikuussa risteily Tukholmaan ja maaliskuussa kävästiin keikalla Pietarissa. Tän jälkeen tehtiin kaks visiittiä Puolan Gdanskiin, joista eka oli aika ghettomainen reissu, mutta toinen jo paljon parempi hyvine säineen ja mahtavalla keikalla. Oli muuten mun viimeinen Marssien keikka piiiitkään aikaan. Toi olikin vissiin mun 13. vaiko 14. Marssien keikka!

                      

Kesällä käytiin uudestaan risteilyllä sekä Tukholmassa että Tallinnassa. Tein myös täysin expemporee reissun Espanjaan, missä oltiin isommalla porukalla viettämässä rentoilulomaa poikaystävän perheen kämpillä keskellä ei mitään. Oli ihan mahtavaa, hyvää ruokaa, bileitä, auringonottoa, rantareissuja ja pitkään nukkumista! Ihan huippua oli, vaikka mun osalta reissu jäi vähän lyhyemmäks, maanantaista lauantaihin. Mutta tällä hetkellä ens kesälle on suunnitteilla uutta reissua. Pitää vaan toivoa, että saatais lomat samoihin aikoihin niin ehtis siellä viettää ainaki 2 viikkoa. Tavotteena kuitenki olis viettää koko kesäloma siellä.

                            

Pari kk sitte tuli vuosi täyteen mun nykyisessä duunipaikassa! Vaikka porukka on vaihtunu ja välillä on suorastaan raivostuttanut muutamat seikat töissä, nii silti tykkään olla tuolla ihan sikana. Tykkään kun osaan tehä monipuolisesti kaikkia hommia niin työpäivät on aina vähän erilaisia. Mut vaikka viihdynki tuolla tosi hyvin niin toivon, että vielä joku päivä pääsisin sinne kouluun. Josko ens keväänä sitten kolmas kerta toden sanoo. Poikaystävä lupas ainaki tsempata paljon ja jos ei muu auta niin järeemmillä aseilla pakottaa mut lukemaan :D

                             

Ainii, syys-lokakuun taitteessa tehtiin toinen ihan extemporee reissu, josta ties vaan meijän perheet ennen reissun alkua. Saatiin hyvä diili ja lähdettiin Chicagoon minilomalle. Meinas monta kertaa jäädä seki reissu tekemättä, kun ei millään meinannu saada töistä vapaaks. Onneks sain taisteltua mulle ne päivät lomaks ja päästiin lähtemään. Oli ihan mahtavaa vaikka säät ei just niinä päivinä ihan meitä hellinytkään. Chicagossa oon kyllä aiemminki käyny pikavisiitillä, kun on ollu 10h välilasku siellä, mut nyt sit ehti nähä paljon enemmän. Mentiin syömään maailman parasta sushia, otettiin hop on hop off -tyylinen bussi ja nähtiin paaaaaaljon sitä kaupunkia. Shoppailtiin ja syötiin paljon hyvää ruokaa. Tykkäsin kyllä kaupungista tosi paljon, muistutti paljon Nykiä pilvenpiirtäjineen päivineen. Tosi siisti ja kaunis kaupunki. En kyllä koe mitään välttämätöntä tarvetta takas mennä, mutta jos tulis taas samallainen tilaisuus niin miks ei. Suosittelen silti kaupunkia kaikille, on se näkemisen arvonen vaikka itselle riitti, että kerran pääs kunnolla näkemään menoa sielläkin päin.

                                

Muuten elämä rullailee oikein mahtavasti. Paljon on kyllä tapahtunu. Tässäki kuussa mentiin vielä pariin otteeseen risteilylle taas Tukholmaan. Kumpikin reissu oli oikein mahtava ja hauskaa oli. Tällä hetkellä istun porukoiden olohuoneessa viettämässä mun kesälomaa :D Mä onnistuin olee sen virallisen kesäloman elokuussa kipeenä, joten lomaa siirrettiin muutamalla kuukaudella eteenpäin. Kuskasin perheen pari tuntia sitten lentokentälle, josta ne suuntas Lappiin viikonlopun viettoon ja me sitten poikaystävän kanssa tultiin vahtimaan niiden villiä ja ihanaa labradorinnoutajaa! Tää vaan ei tee yhtään hyvää mun koirakuumeelle. Oon paljon selaillu nettiä ja sieltä vertaillu mikä rotu olis itelle paras. Myös nimiehdotuksia ollaan pyöritelty päässä jo jonkin aikaa. Koiran hankinta tosin ei vielä oo ihan ajankohtanen, koska haluun varmistaa pystyväni tarjota koiralle hyvän elämän. Haluun varmistaa, että varaa on tarjota koiralle laadukasta ruokaa ja virikkeitä. Haluan myös olla varma, että koiralle on aina riittävästi aikaa. Ja asiaahan pitää kuitenkin miettiä ja sumplia muutenkin paljon, koska kyseessä on kuitenkin jonkun elämästä, tulevasta perheenjäsenestä, jolle haluan tarjota vain ja ainoastaan parasta.

                             

Mun ajatus seilaa täysin laidasta laitaan ja tuli tässä samalla mieleen, että huh kun ens kuussa on jo joulu! Mulla on jo parit lahjat hoidettuna. Äsken hyödynsin myös Black Friday -aleja ja ostin taas yhden lahjan oikein hyvään hintaan. Odotan niin innolla joulua. Varsinkin nyt, kun kaikkialla on jo koristeita ja valoja ja ties mitä esillä. Mekin saatiin meidän kotia vähän koristeltua. Tarkotuksena olis kuitenkin ton toisen puoliskon pyynnöstä hankkia vielä pieni joulukuusi, jonka alle saa lahjat laittaa odottamaan. Tietäis vaan mihin sen kuusenki laittaa, kun tila meidän kotona on vähän kortilla :D Oon innoisani, kun pääsen ekaa kertaa ikinä osallistumaan kahteen eri joulunviettoon. Toivon vaan niin paljon, ettei jouluaattona oo töitä.

                              

AINIIN! Unohdin ihan täysin myös sen, että ens vuodelle Nykin lisäks on muitakin mahtavia suunnitelmia. Huhtikuussa nimittäin taas keikkaa pukkaa kun Adam Lambert saapuu taas suomeen. Viime kerrasta onki kohta jo 3 vuotta. Tän lisäks ilmotettiin just, että Queen + Adam Lambert -combo (jonka näin jo tammikuussa Lontoossa) on saapumassa myös suomeen ens kesänä. Joten jännän äärellä taas mennään, kun pitää toivoa saavansa liput myös sinne. Menee kyllä taas niin nappiin nää keikat, kun toinen lemppari on tauolla niin toinen keikkailee ja toisinpäin.

                      

Semmonen katsaus tänhetkiseen elämään. Nyt täytyy suunnata ulos vesisateeseen pissattaa toi tuholaiskoira ennenkuin vaihinko käy sisällä! Palaillaan taas joskus.

                            

Thanks for the memories

Vika päivä Losissa oli vähintäänkin haikee. Oli niin surullista, kun taaperrettiin yhdessä viimeselle aamupalalle meijän rakkaaseen Starbucksiin Holtsulla aka Hollywood Boulevardilla. Vedettiin oikein läskiksi ja otettiin kaikki tämä legendaarinen jääkahvi, frappuccinot, suolaiset ja makeat syötävät. Siis tätä nimenomaista Starbaa on vaan niin ikävä :D

Aamupalan jälkeen taidettiin astua ekan kerran koko reissun aikana semmoseen turistikauppaan. Jokainen osti mitä osti törkeen kalliilla. Ihan hyvä saavutus sinänsä, että vasta vikana päivänä päädyttiin menee tommoseen :D Itelle tarttu mukaan magneetti mun jääkaappia koristamaan. Mulla on meijän edelliseltä keikkareissulta Kööpenhaminasta kanssa semmonen tossa jääkaapin ovessa. En oikeestaan tykkää jääkaappimagneeteista ja ne on lähinnä vaan rumia varsinkin, jos niitä on paljon, mutta  poikkeus sääntöön vai miten se menee.

Kun oltiin aikamme kierrelty niin hyväksyttiin se tosiasia, että pakko se on alkaa lähteä. Mentiin meijän kämpille ja siellä meijän hostit oli toivottamassa hyvää matkaa ja sanomassa moikat. Oli myös erittäin creepyä, kun yks niistä kommentoi meijän Vegasin reissua, koska me ei oltu missään vaiheessa heille sanottu, että ollaan menossa Vegasiin :D Siinä kesken matkan lentokentälle yhtäkkii asian tajusin ja kysyin kaverilta, että olitko sä muuten siitä maininnu. Ei ollu. Eikä kukaan muukaan meistä. Meijän hostit oli kuitenki tuolla ihan mahtavia vaikka ei hirveen usein niihin törmätty. Mutta ne tuli aina kyselee, että tarvitaanko uusia pyyhkeitä ja jos joku niiden autoista oli tiellä, niin aina ne oli valmiita heti siirtämään pois tieltä, jotta päästään liikkeelle. Me siis vuokrattiin toi asunto Airbnb:n kautta ja oli ihan parasta. 16 yötä tais maksaa joku reilu 1000e eli yhdeltä henkilöltä yli 2 viikon yöpyminen ihan keskellä Hollywoodia oli todella halpa. Mietin kyllä, että ens kerralla tommosella pidemmällä reissulla vois ihan hyvin vuokrata tota kautta asunto tai huone :)

Meijän auto oli niiiiiin täynnä. Toi oli vielä alkuperäistä vuokra-autoa isompi. Ja alkuperäseen autoon olis mukamas pitäny mahtua neljä matkalaukkua ja käsimatkatavarat. Meijän takakonttiin meni kaks matkalaukkua ja käsimatkatavarat. Sit takapenkille loput kaks ja syliin ja jalkoihin loput. Onneks ei tarvinnu tolleen matkustaa kuin se kaks kertaa lentokentän ja Hollywoodin välillä. Oli nimittäin hiukkasen ahdasta, kun ei edes jalat meinannu mahtua kyytiin.

Lentokentällä oltiin muutama tunti ylimäärästä liian aikasin, mutta oikeestaan se oli vaan ihan hyvä. Meillä oli aikaa taistella laukkujen kanssa, koska kaikilla oli enemmän ja vähemmän ylipainoa niin käsimatkatavaroissa kuin matkalaukuissa. Saatiin kuitenki kaikki järjestettyä niin, ettei kukaan maksanut ylimäärästä. Jouduttiin laittaa ihan törkeesti vaatetta päälle ja heittää myös joitain tavaroita roskiin, mutta selvittiin silti. Lento Losista Tukholmaan oli niin iisi. Kateltiin videoita ja kuvia reissusta, kunnes vaan alettiin nukkua. Meillä oli siis yölento, joten helppoa oli ku heinänteko. En oo ikinä voinu koneessa kunnolla istuen nukkua, joten yllätys oli omaltaki osalta toi helppous. Perillä oltiin Losin aikaa joskus aikasin aamulla ja ite olin sitä mieltä, että lentokentältä olis pitäny saada jotain aamupalan tapaista. Mutta Tukholmassa oliki kello jo viis illalla, joten ei se oikein onnistunu :D

Suomeen päästiin perille joskus 23 jälkeen, kenenkään matkalaukut ei kadonnut ja hengissä selvittiin. Kuolemilta kyllä näytettiin ja silmäpussit roikku kaikilla välintään yhtä alhaalla kuin meijän tyylikkäät Targetin lökäpöksyt. Otettiin vielä uus Huippumalli haussa -ryhmäkuva Helsinki-Vantaan vessan peilin kautta ja oltiin kaikki sitä mieltä, että ollaan oltu meijän lentojen tyylikkäimmät matkustajat. Iso huomio tolle kaverin vyölaukulle ja Six Flagsin juomapullolle! Suomalaiset juntit selkeesti palas kotiin.

Meillä oli ihan maailman paras reissu ja hoettiin sitä aika moneenkin otteeseen. Paras seura, parhaat muistot ja kokemukset. Ikävä takas lämpöseen ja lomalle on kova, mutta onneks elämä täällä Suomessakin menee ihan mahtavasti! Enkä onneks ite oo vajonnut mihinkään post vacation depressioniin! Lähinnä toi reissu anto vaan enemmän energiaa jaksaa eteenpäin täysillä :)

Bright lights, big city, she dreams of love...

Meillä oli oikeestaan tosi kiva vika kokonainen päivä Losissa. Aamulla heräiltiin ja mentiin varmaan taas tuttuun tapaan hakee kahvit lähi-Starbasta ja syötiin aamupalaa. Siitä sitte mentiin kävellen parin blocksin päähän Urban Outfittersiin ostamaan meijän kaverille tuliaisia ja takastullessa mentiin hakee reissun ekat froyot ja voi luoja kun oli taas niin hyvää. Harmi, ettei tullu useemmin käytyä!

Päätettiin mennä ajelemaan jonnekkin päin Beverly Hillssiä, koska oltiin saatu käsiimme muutama mielenkiintonen osote ja mentiin tsekkaamaan ne siinä samalla. Löydettiin vihdoin myös se Rodeo Drive. Viime kerralla, kun etittiin sitä navin avulla, niin ei löytyny. Nyt oli ihan eri osotteet navissa ja heti löyty :D Kun oltiin aikamme sielä pyöritty, mentiin vielä jonnekki random mallille, koska pari kaveria halus mennä Bath & Body Worksiin ostamaan niitä hyväntuoksusia käsidesejä :D Siellä olis ollu vaikka mitkä kaupat, jotka olis haluttanu käydä läpi, mutta oltiin vahvoja ja vastustettiin kiusausta.

Kuvausjatkumo :D

Kolmen jälkeen alko olee jo kiire, koska neljältä piti olla takas kämpillä telkkarin ääressä, kun se Ellen tuli silloin. Ei hirveesti naurattanu, kun navi pisti meijät ajaa motarille keskelle ruuhkaa. Loppujen lopuks ehdittiin kotiin takas siinä vähän jälkeen tasan eikä missattu mitään. Hetki meni, että oikee kanava löyty ja pistettiin volat täysille :D Samaan syssyyn vielä wifin saatua kaikilla puhelin alko laulaa, koska meijän miittikuvat Vegasista oli tullu. Siinä oli kyllä paljon handlattavaa kerralla :D

Kun Ellenit oli katottu niin valmistaudutiin hillseille lähtöön. Haluttiin mennä kattomaan auringonlasku sinne. Suunnattiin siis Runyonille, etittiin vapaa parkkis ja kiivettiin yhen hillssin päälle. Otettiin miljoonasti kuvia auringonlaskua odotellessa. Oli niin hienot maisemat, että olis tehny mieli itkeä. Jotenki tuntu niin epätodelliselta seistä siellä ja kattoa niitä maisemia samalla, kun aurinko pikkuhiljaa alkaa laskee ja rakennusten valot loistaa. Bright lights, big city...

Päätettiin myös tehdä yks juttu, joka nähtiin Marssien dokkarissa. Eli siis otettiin maasta joku kivi ja heitettiin niin pitkälle kuin vaan lähtee. Ja sitä ennen jokainen oli mielessään päättäny, että minkä asian heivaa pois mielestään sen kiven mukana. Kuulostaa hassulta näin kirjotettuna (kuulosti myös hassulta, kun heitettiin ne kivet miehekkäästi karjuen :D) mutta oon tullu siihen tulokseen, että se oli oikein fiksu veto oman elämäni kannalta. Ainaki siltä tuntuu tällä hetkellä :)

Aika nopsaan tuli pimeetä, joten piti lähteä autolle pän. Parkkiksella ei saanut parkkeerata auringonlaskun ja nousun välillä ja muutenkin oli vähän pelottavaa pimeellä kiivetä sitä kukkulaa alas. Hengissä selvittiin ekalle tasanteelle ja pysähdyttiin siihen. Kuuneltiin kerran City of Angels läpi ja kateltiin niitä upeita maisemia kyyneleet silmissä. Kaikki meistä kävi päänsä sisällä varmaan aika samallaisia fiiliksiä siitä, että oltiin siellä ja oltiin vihdoin tehty isoista unelmista totta. Vielä näin kuukauden jälkeen ikävöin kaikista eniten meijän reissusta tota nimenomaista iltaa ja paikkaa hillseillä. Kun kaveri kysy, että mikä oli paras juttu reissussa jos keikkoja ei lasketa, niin vastasin pienen mietinnän jälkeen: "se ilta, kun oltiin hillsseillä kattomassa auringonlaskua".

Arvatkaa postasko herra Jared Leto vuorokaus tän ottamisen
jälkeen kuvan ihan samasta kohtaa :D

Noh, ajeltiin äkkiä takas kotiin se kymmenisen minuuttia, pistettiin ittemme valmiiks ja käveltiin Hollywoodin Hard Rock Cafeeseen viimeiselle ehtoolliselle. Toisin sanoen syötiin välittämättä rahasta. Parikyt minuuttia odoteltiin, että päästiin pöytään ja heti siitä tultiin kysymään mitä halutaan juoda. Vaikka henkkareita ei meiltä kysytty keneltäkään, niin en löytänyt listalta yhtäkään hyvältä kuulostavaa alkoholillista juomaa, joten päädyin johonkin mansikkasmoothien tapaiseen juomaan :D Meillä oli ihan mahtava tarjoilija ja hyvää ruokaa! Jälkkäriks otettiin vielä puoliks ja puoliks Oreo juustokakku (joka oli niiin pettymys Cheesecake Factoryn unelman jälkeen) ja vissiin lava cake. Lasku oliki sitte lähemmäs 200 kuin 100 dollaria ja siinä vaiheessa ei enää sit naurattanu.

Oli kuitenkin mahtava päivä ja en tiedä olisko vikaa iltaa paremmin voinut viettää :)

Karma is a bitch but so are we.

Heissan taas pitkästä aikaa! On taas pitäny kiirettä tässä enkä oo hirveesti taaskaan blogia miettiny niinä hetkinä, kun on vapaata ollut. Töitä ollu suht paljon ja oon nukkunu viime aikoina niin tajuttoman huonosti, että oon vaan ollu väsyny ja poikki koko ajan. Nyt kuitenki vapaapäivä ja päätin, että pakko saada toi meijän reissu bloginki osalta pikkuhiljaa purkkiin! Eli seuraavaks tokavika kokonainen päivä Losissa!

Maanantaina meillä oli suunnitelmissa käyttää meidän vika Go LA Cardin päivä ja mentiin ennen puolta päivää Santa Monicaan. Tarkotus oli mennä sinne Santa Monica Pierin pikkuseen huvipuistoon, mutta tultiin siellä siihen tulokseen, että no thanks ja päätettiin käyttää se johonkin "fiksumpaan". Hengailtiin kuitenki siellä laiturilla ja biitsillä tunti pari nauttien siitä merestä ja lämmöstä. Oli aika pilvistä, mutta lämpöä silti riitti ihan kunnolla. Hiekka oli paahtavan kuumaa ja vesi viileetä. Ei menty uimaan, koska oltiin just ne tatskat otettu, mutta kuvia otettiin sitten senkin edestä.

Jossain kohtaa kaveri kaivo puhelimen esiin ja kriisipäivä alko siitä. Oli tullu kaverilta viestiä, että oltiinko nähty Marssien/Jaredin tweetti ja että ehditäänkö Burbankkiin 2:30pm mennessä. Kello oli siinä vaiheessa about yks. Lähdettiin juoksemaan hirveetä vauhtia autolle ja siinä vaiheessa se ranta tuntu ihan juoksuhiekalta. Selvis, että Marssit järkkää jonku spessutilaisuuden niille jotka ajoissa ehtii pistää viestiä ja saada liput. Pyysin kaverilta auton avaimet ja juoksin autolle laittamaan navin valmiiks. Oli varmaan muilla ihmisillä naurussa pidättelemistä, kun juoksin sitä pitkää laituria pitkin toiselle puolelle ja siellä parkkikselle ettimään autoa. Oon edelleenkin yllättynyt, etten yhteenkään naulaan siellä laiturilla astunut saatika saanut tikkuja jalkoihin :D

Burbankkiin oli reilu puolen tunnin ajomatka ja kruisailtiin hirveetä kyytiä pitkin motaria kunnes... kaveri soitti, että sori liput meni. Ei sinänsä yllätä, koska oltiin puol tuntia sen tweetin jälkeen huomattu asia. Mutta koska vauhtiin päästiin niin jatkettiin silti sinne Burbankkiin. Etittiin parkkipaikka ja mentiin Starbucksiin. Siinä vasta sytytti, että ei jumalauta kyse on Ellen DeGeneresin showsta jossa bändin oli tarkotus olla tiistaina. Warnerin studiot kuitenkin kun Burbankissa on. Oltiin vaan, että voi nyt jumakauta, koska meijän suunnitelmissa oli koittaa soittaa lippuja vasta tiistain kuvauksiin.

Jumalaude mitkä silmäpussit :::D

Siinä kyllä kirottiin ittemme ja kaikki muut taas jonnekki ihan alimpaan helvettiin ja oltiin vaan että tää on niiiiin meijän tuuria. Kyse siis oli, että Jared oli Ellenin vieraana ja lopuks sitten Marssit veti siellä biisin ja nämä onnekkaat, jotka liput sai niin pääs siihen juttuun osallistumaan kanssa siinä "lavalla" jne. Noh, meijän reissun aikana oli sattunu jo niin paljon hyvää, että se oli se karma joka taas puuttu peliin :D Ajettiin takas kotiin ja pistettiin uudet suunnitelmat kehiin.

Kerran koitettiin näyttää normaaleilta.

Mentiin jonku kalliin kaupan kautta ostamaan meille vähän karkkia ja kokista ja suunnattiin Madame Tussaudsille. Ei jaksettu oikeen panostaa kuviin niiden nukkejen kanssa, joten kaikki vaan meni ottaa selfieitä puhelimiensa kanssa :D Yhellä kaverilla oli oikein "raivo" päällä ja se juoksi nukelta toiselle ja hyvä ku ne ei kaatunu siellä. Oli kuitenki tosi hauskaa ja lopuks mentiin vielä kattomaan joku random vartin pitunen Avengers(?) 4D-leffa tms. Sieltä suunnattiin vielä syömään dineriin, joka oli siinä Hollywood Boulevardin varrella.

My future husband!! :D

Mentiin asunnolle hakemaan auto ja suunnattiin Melrose Avenuelle, koska mulla oli edelleen yks mission to be completed tolla reissulla. Oon edelleen niin onnellinen, etten tyytynyt hoitamaan asiaa pois alta Vegasissa. Me siis ajeltiin ehkä joku 10 minuuttia kunnes löydettiin perille ja taas päästiin kuulemaan sitä tuttua tatskakoneiden surinaa! Mä oon nimittäin talvesta asti suunnitellu mun uutta tatskaa ja ton piti olla mun toka, mutta sitten tapahtu Las Vegas :D Siellä sattu oikein mukavasti olee vapaa tatskaaja valmiina joten aikaakaan ei mennyt ihan liikaa, alle tunti. Ja ei helkkari ku muuten sattu toi kylki. Mä puristin mun pään alla ollutta tyynyä kaikella voimalla ja koitin vaan miettiä, että kohta se on ohi.

Selvisin hengissä ja olo oli taas että wou mitä tuli tehtyä! Mutta nyt voin sanoa, että juma mulla on kolme tatskaa, jotka on otettu kaikki niin siisteissä paikoissa: NYC, Las Vegas ja Los Angeles. Jokaisella on niin iso merkitys mulle, että ei tosikaan. Ja se, että sain ottaa viimesimmän nimeomaan Losissa niin oli tärkeetä. Noi viis sanaa on nimittäin biisistä, joka kertoo kyseisestä kaupungista. Tän takia en muiden kavereideni tapaan suostunu ottaa molempia kahta tatuointia Vegasissa.

Kunhan tatskastudiolta päästiin ulos, pistettiin naviin Whole Foodsin osote ja mentiin ihastelemaan ruokaa. Oltiin sielläkin ihan taivaissa koska kaikki ne marjat, hedelmät, teet, pähkinät ja esim kaikki näytti niin hyvältä. Ostettiin meille iltapalaa ja vähän tuliaisia kotiin. Ostettiin myös norjalaista vettä :D Mutta toi pullo on niin makee lasipullo, että oli pakko. Ja hei jopa mun yks esimiehiestä pari päivää sitte töissä oli ihan innoissaan "ONKS TOI VOSSIA??", kun näki ton pullon :D Anyways Whole Foodsin jälkeen ajeltiin takas kotiin ja jossain kohtaa alettiin nukkua. The end.

One day, maybe we'll meet again

Vegas, Vegas, Vegas...

20.9. lauantai oli ehdottomasti yks reissun parhaimpia päiviä. Ei oltu kerrottu oikeestaan kenellekkään, että oltiin ostettu meet&greet myös meijän vikalle keikalle Vegasiin. Edes mun äiti ei tiennyt siitä. Oltiin vaan päätetty, että nyt mennään eikä kerrota muille :D Valmistauduttiin hotellilla parisen tuntia kunnes siinä neljän jälkeen vissiin lähettiin kävelemään The Cosmopoltan -hotellille, jonka uima-allasalueella siis keikka järjestettiin. Vippijonossa nähtiin paljon tuttuja ja joidenki kanssa vaihdeltiin kuulumisiaki. Nähtiin myös tuttu tyttö, joka siis nähtiin edellisenä iltana sielä hämysessä tatskapaikassa. Tällä kertaa jouduttiinki jonottelemaan vähän pidempään ja meidät pistettiin esim metallinpaljastimien läpi :D

Noh, kunhan oltiin kaikki check init saatu tehtyä, saatiin meijän fanikamat ja meijät ohjattiin jonnekki luksushuoneeseen vaan odottelemaan Marsseja. Mentiin sen poolialueen läpi semmoseen lasiseinäiseen huoneeseen. Katottiin vaan toisiamme, että ei oo kyllä ennen tullu näin makeessa paikassa tavattua Marsseja. Jonkun ajan kulutua sisään tuli Jared ja Tomo, mutta Shannonia ei näkyny missään. Kaikki vähän kuikuili ympäri huonetta ja koitti bongata sitä, mutta turhaan. Jared sano sen olleen taas kipeenä ja asia oli sillä hoidettu. Ei oo ensimmäinen kerta, kun se olis kipeenä ja joutu jättämään sen takia meetin välistä.

Oli ihan siis maailman hauskin question+answer ikinä. No kidding. En muista milloin viimeks olis tullu naurettua niin paljon mitä tona aikana. Jared heitti läppää Magic Mike kakkosesta ja otti pitkähihasen pois, jolloin joku heitti läpällä sille dollarin tippinä. Siitä jatku läpän heitto oikein kunnolla. Siellä oli myös päällä yks telkkari, josta tuli amerikkalaista fudista ja sitäki kateltiin siinä porukalla. Joku pitkähiuksinen mies ku tuli ruutuun niin Jared kyseli heti "is that me???" :D

En muista mikä vitsi jossain kohtaa oli meneillä, mutta Tomo hajos sille ja ne jotka ei tiedä niin Tomon nauru on maailman hauskin ikinä. Sille ei vaan voi olla nauramatta. No sen jälkeen mä hajosin tietenki sen naurulle ja loppujen lopuks nauroin yksin sielä huoneessa ja Tomo katto, että onkohan mulla kaikki ihan kunnossa :D Jossain vaiheessa aihe siirty siihen, kuinka kuuma ja kuivaa Vegasissa on ja Jared kyseli, että onhan kaikilla vettä jne. Ja taas Jared selitti, että ei jaksais nousta ylös kun on niin kuuma ja laiskottaa :D

L'orealin uudet kasvot... tai siis hiukset :D

Tää keskusteluosuus jatku ihan tajuttoman pitkään. Puhuttiin musiikista, musiikkityyleistä, minkälaista fanikamaa pitäis tulla myyntiin jne. Jared imitoi yhtä kaveria, koska se oli ottanu edellisellä keikalla hyvin... noh, oikein hyvän kuvan Jaredista paidattomana (mulla itelläni kanssa melkein samallainen :D) ja siitä lähti hyvää keskustelua liikkelle kanssa. Jaredilta tuli ohjeet: "Next time.... VIDEO!" Siis tästä on revitty huumoria niin paljon. Tälleen randomisti selitettynä ei kuulosta yhtään hauskalta, mutta voi jestas jos olisitte nähny tilanteen.

Jossain kohti Jared hyppäs suoraan siihen meidän eteen/viereen aidalle
seisomaan. Ei voi väittää, että olis kovin huonot näkymät ollu.

Siis mä oikeesti nauroin niin paljon tona aikana ja totesin useempaankin otteeseen, että paras miitti ikinä vaikka Shannon ei siellä ollutkaan. Tapahtu niin paljon kaikkea hauskaa ettei tosikaan. Tosi pitkältä tuntuvan ajan kuluttua oli sitte aika nimmarointiin. Pyysin nimmarit keikkalippuun, koska mulla ei ollu muutakaan enkä taas halunnut siihen samallaiseen posteriin niitä nimmareita. Siinä taas kiiteltiin puolin jos toisin kunnes kipitettiin jonon jatkoks kuvien ottoa varten. Tai no oikeestaan oltiin ihan jonon alkupäässä, koska haluttiin päästä nopeesti sitten eturiviin. Koko kierros meni nopeesti ja pian oli aika toteuttaa mun plääni. Päätin siis, etten haluu taas vaan ihan normikuvaa, joten lainasin kaverilta sen lätsää ja pokalla menin Tomon ja Jaredin väliin ja sanoin, että nyt vähä gänstameininkiä. Harmi vaan, että toi yks urpo ei selkeesti pysyny kärryillä. Kaveriki joutu omassa kuvassaan erikseen "huutaa" Jaredille uusiks että "crazy" kun tää juntti ei tajunnu heti :D

Kuvien jälkeen kipitettiin pienten sähellysten jälkeen sitte eturiviin, jossa oltiin ja pysyttiin loppuilta. Lämppärinä oli joku random dj ja meillä oli bileet aina ku tuli joku hyvä biisi. Pian alko sataa VEGASISSA ja oltiin jo et voi nyt jumalauta ei voi alkaa sataa nyt kun lavakin on semmonen, ettei siinä oo kattoa. No sade lakkas ja Marssit tuli lavalle. Oli taas niin uskomaton fiilis olla siinä eturivissä. Tällä kertaa oli vähän erilainen tunnelma ja Jaredkin huomioi meitä enemmän (verrattuna edelliseen keikkaan, jolloin se aikalailla ignoras meidät neljä koko ajan :D). City Of Angelsin aikana taas itkettiin muutamat kyyneleet ja Minnalla oli taas syy fanityttöillä sen biisin lopussa. Mä jossain kohtaa lopussa päätin kokeilla onnea ja vilkutin Shannonille sinne rumpujen taakse, jolloin se katto mua ja vilkutti takas. Katoin kaveria toisella puolella ja jouduin vielä varmistaa siltä, että vilkuttiko se oikeesti mulle :D

Akustisen setin aikana alko taas sataa ja se sade ei sitte enää loppunukaan. (Niin siis mikä kuiva ilmasto Vegasissa???) Kuultiin kuitenki ihan mahtavia biisejä. Jossain kohtaa Jared kyseli, että mitä halutaan kuulla niin meitsi huus vanhan tutun Echelonin vaikka tiesin, ettei se sitä edelleenkään soita. Se soitti kuitenkin yhen toisen ihanan biisin ja olin että "omg jes tää biisi" ja sattumalta Jared katto mun reaktion siinä just ja silmiin kattoessa vielä hymyili mulle :) Anyways, keikka jouduttiin lopettaa aikaseen, kun Marssien crew juoksi päättöminä ympäriinsä koska sade ja joku järkkäri tms oli sanonu, että 5 min aikaa lopettaa keikka, koska se sade oli turvallisuusriski. Harmi kyllä, että oli niin kiire, koska meijät kaikki Jared tuli valitsemaan lavalle, mutta kiireen takia ei ehditty menee sinne. Nautittiin kuitenkin vikasta biisistä täysillä, oli parasta!

Jutteli se myös itelleen sen jälkeen, kun oli huomannu
koko show'n näkyvän isolla screenillä koko stripille.

Biisi loppu ja Shannon tuli heittämään rumpukapuloita. Se tuli meijän eteen ja katto meitä "sillä silmällä" että se kapula oli meille. No se heitti sen vähän yli eikä saatu sitä. Oltiin jo ihan että no se meni sitte siinä, mutta eipä mennykkään. Shannon tuli lähemmäs ja anto kapulan järkkärille ja sano tälle, että antaa kapulan meille. Saatiin se ja meijän mission was complete. Kaikki me neljä oltiin saatu rumpukapulat. Keikan jälkeen joku vielä tuli kaverille, että "hei paljolla myyt ton kapulan, oon aina halunnu semmosen" ja sanottiin vaan, että ei oo myynnissä nyt kun vihdoin saatiin kaikille omat.

Koska oli vika keikka, niin pistettiin vähän elämä risaseks ja mentiin ostaa meille miljoonannet levyt. Maksettiin 40 dollaria per levy ja päästiin vielä vikan kerran sanomaan pojille heipat ja antaa ne levyt nimmaroitavaks. Oli ihan mahtava lopetus tälle keikkakiertueelle vaikka lopulta sato kaatamalla. Ei kuitenkaan haitannut niin paljoa, että pari biisiä jäi kuulematta sen sateen takia. Oltiin vaan niin onnellisia. Ja väsyneitä :D Harmitti toki, ettei Shannon ollut meetissä paikalla, mutta aina ei voi saada kaikkea. Meillä oli ihan parasta silti :) Kaveri kun viikko sit kysy, että mikä oli paras Mars-juttu keikalla niin "Vegasin miitti" tuli multa ku apteekin hyllyltä. Sain tosi huonosti kuvia tältä keikalta, kun valot oli ihan karmeet. Yritin oikeesti ottaa myös Shannonista ja Tomostakin kuvia, mutta niistä tuli ihan surkeita.

Näin reilun kolmen viikon jälkeen pakko sanoa, että kyllä vähän on hassu fiilis, kun ei tiedä milloin on seuraava reissu ja keikka. Mutta en osaa ainakaan surra asiaa, koska meijän reissu oli vaan niin supermahtava, että vieläkin on semmonen lapsi karkkikaupassa -fiilis jos edes muistelee sitä. Toki on ikävä takasin, mutta toistaseks tästä kyllä selvitään :)

Don't cry because it's over, smile because it happened.