Bad, worse, worst

Ei voi muuta sanoa kuin että huhuh. Kävin tosiaan siellä lääkärintarkastuksessa ja oon ihan sanaton siitä miten Diacor voi repiä asiakkailtaan semmosia summia rahaa parin paperin täyttämisestä. Noh, onpahan sekin hoidettu. Toista kertaa ei kyllä vähään aikaa tuu sinne mentyä, ainakaan toivottavasti.

Tän lisäks hakupaketin lähettäminen tulee viivästymään ainakin sen 4 viikkoa. Mun pitäis hommata uus passi (nykyisen kuva on niin vanha ja kamala, ettei siitä edes mua tunnista, enkä jaksa jokaisella lentokentällä ettiä toisia henkkareita henkillöllisyyteni todistamiseksi) ja sain vasta pari päivää sitten tietää, että poliisiasemalle pitää varata aika tätä varten. Kiva systeemi joo, eipähän tarvii turhaan jonotella, mutta seuraava vapaa aika on vasta 18.2. Hakemuslomakkeessa siis pitää olla myös passinnumero, siks koko homma viivästyy ton passin takia. Miks en ikinä osaa hoitaa näitä asioita ajallaan?

Jottei tää viikko olisi liian hauska ja onnistumisia täynnä, niin kaiken lisäks onnistuin hajottamaan rakkaan iPhoneni näytön (okei se tapahtu jo sunnuntaina, mut nyt se halkeema on suurentunu). Pilkka osu omaan nilkkaan, itehän mä aina naureskelin niille, jotka onnistu pistämään sen lasin säpäleiks, "sehän on melkein mahdotonta, ei mulla ikinä oo naarmuakaan tullu vaikka puhelin on lentänyt sinne sun tänne". Toisaalta toi oli mun ennätys, kaks vuotta meni ennen kuin hajotin sen. Normaalisti siinä ajassa mulla ois ehtiny hävitä tai hajota helposti kolmekin puhelinta.

Asiasta kukkaruukkuun, ajattelin, että vois tässä lähiaikoina kirjotella postausta siitä, mitä odotan ja toivon au pair -vuodelta, millainen olisi mun unelma host family ja minne päin jenkkejä olisi superia päästä. Itestä ainaki sellanen postaus ois kiva kirjottaa ja saatte tekin lukea jotain muuta kuin tylsiä postauksia hakupaketin teosta ja muusta hölynpölystä mitä tänne aina kirjottelen! :D

Quick update!

Mun on pitänyt jo hetken päivitellä edistymistäni ja muita kuulumisia, mutta olin aivan varma, ettei ketään kiinnostaisi päivitykset, joissa ei ole mitään uutta kerrottavaa! Näköjään olin väärässä, kun uutta postausta odoteltiinkin innolla.

Tässä on tän hetken tilanne:

• 2 passikuvaa ✓
• Hakemuslomake ✓
• Sopimuslomake ✓
• Transcript of Grades + Todistus ✓
• Rikosrekisteriote ✓
• Health Form
• Dear host family letter
• Valokuvaesittely

Elikkä, kaikki muut on kunnossa paitsi noi kolme vikaa. Lääkärintarkastukseen mun olis tarkotus vihdoin ens viikolla mennä. Sen ajan varaaminenkin on ollut oikeen hulabaloota. Ensin mun piti selvittää tarviinko tuberkuloositestin, enkä siks voinu varata aikaa. Seuraavaks mun piti eka hommata terveyskeskukselta rokotustodistus ennen kun mun kannatti varata koko aikaa. Senkään todistuksen saaminen ei ollut mikään helppo juttu. Potilastoimiston aukioloajat oli aivan... todella huonot, joten loppujen lopuksi piti skipata pari tuntia koulusta, että sinnekin ehti.

Hostien kirjettä en ole edes alottanut. Muistiinpanot ja suunnitelman kyllä on, mutta jotenki sen alottaminen on vaan niin vaikeeta. Ikinä ei oo ollut kunnolla aikaa keskittyä vain sen tekoon. Onhan se kirje kuitenkin aika iso osa hakemusta ja haluun tehdä sen huolella. Valokuvaesittely on onneks tosi helppo ja nopee tehdä (tosin multa puuttuu muutama kuva, jotka toivottavasti saan otettua kunhan nään serkkuja). Eniten stressaa vaan toi kirje.

Sitten vähän toiseen aiheeseen, nimittäin lukio on mun osalta nyt suoritettu muutamaa kurssikoetta ja ylppäreitä lukuunottamatta! Tuntuu jotenki niin oudolta, että melkein kolme vuotta on mennyt ihan hujauksessa. Aika sais tästäkin eteenpäin mennä yhtä vauhdilla, koska en millään jaksais odottaa, että pääsen vihdoin sanoo vuodeks hyvästit Suomelle!

Mun kauan odotettu viikonloppu tosiaan alkoi tänään ja huomenna olis tarkoitus suunnata kohti Tukholmaa Helsinki-Vantaan kautta. Pieni miniloma ennen koe- ja ylppärihelvetin alkamista. Superia viikonloppua (tai torstai-iltaa) kaikille! Palaillaan taas kun on jotain uutta kerrottavaa :)

Hiljaa hyvä tulee...

Joululoma tuli ja meni. Suunnitelmina loman aikana oli tehdä vaikka mitä tärkeää ja vähemmän tärkeää. Noh, enpä saanut aikaan oikeastaan mitään. Päivät kulu mukavasti netflixissä leffojen ja sarjojen parissa tai leikkien uudella iPadilläni, hups. Pari kertaa ahkerana otin jopa koulukirjat tähän viereen, jotta alkaisin siinä sitten omantunnontuskissani lukemaan ylppäreihin. Ei toiminut, illalla aina huomasin kuinka kirjat oli edelleen samalla paikalla, avaamattomina. Yritin tehdä samaa myös mun Dear Host Family letterin muistareiden kanssa eikä sekään onnistunut! Oli kuitenkin super rento ja mukava loma, joten mitä sitä turhia stressaamaan.

Tänään on palattu ei-niin-mukavaan arkeen. Paluu koulunpenkille oli yhtä paha kuin osasin odottaa, ehkä pahempikin. Sain kuitenkin jotain sieläkin aikaseks ja pyysin hakupakettia varten opolta todistuksen (jossa tosin on täysin väärät päivämäärät, joten pakko pyytää huomenna uusi, ettei tulis mitään ongelmia sitten jälkeenpäin). Täytin silti sen Transcript of Grades -taulukon ja huhhei se on ehkä sekavin ikinä. Siinä pyydettiin esim päivämäärää, mut luuleks porukka oikeesti, et muistaisin milloin oon käyny jonku tietyn kurssin? Jos luulee ni luulee väärin.

Tän lisäks sain vihdoin jopa tilattua mulle sen rikosrekisteriotteen. Senkin kanssa oli sähläystä kun EAP:n antama linkki ei toiminut ja en meinannut aluks saada mitään selvää niistä uusista ohjeista, jotka sain. Vielä kun sais oikeesti varattua sen ajan lääkärintarkastukseen ni olis oikein mahtavaa. Kauhistuttaa vaan jo ajatus siitä, että joudun maksamaan +/-100e siitä, et istuskelen jossain lääkärin kopissa puolisen tuntia.

Porukka varmaan ajattelee, etten ikinä tuu selviimään au pair -vuodesta tai edes elämästä kun kerta oon näin aikaansaamaton, mutta oon ite eri mieltä! :D Mun aikaansaamattomuus yleensä johtuu vaan siitä, etten koe tarpeelliseksi alkaa esim kirjottaa esseetä, jonka palautuspäivä on kahden viikon päässä. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. En sit tiedä miks se on niin vaikeeta tehä kaikki hommat ajoissa, ettei tartteis panikoida aina kaikesta. Oon kuitenkin selvinnyt tähän asti, joten enköhän selvii jatkossakin!

Palaillaan taas asiaan sitten kun on jotain uutta kerrottavaa, adios!