You’re gonna hear me roar

Aupparidinneri torstaina meni ihan kivasti vaikka jouduinki kävelemään siinä hirveessä sademyrskyssä 5min Starbucksiin ja kastuin ihan totaalisesti. Istuskelin stabucksissa reilun tunnin katellen CSI NY:a Netflixistä ja jäätyen kuoliaaksi koska ilmastointi oli tunnetusti täysillä ja mä läpimärkä. 3 au pairin sijaan tapasinkin 4: saksalainen, kaks meksikolaista ja serbialainen. Oli kyllä tosi kivaa vaikka toi saksalainen ja serbialainen vaikuttaa vähän semmosilta hissukkatyypeiltä, että en tiiä onko meistä ihan parhaita kavereita tulossa :D Saa nähä, oli meillä kuitenki kivaa! Mentiin syömään Panera Breadiin ja söin ehkä maailman parasta tomaattikeittoa (t: Minna joka vihaa tomaatteja). Ruuan jälkeen pyydettiin yhtä työntekijää ottaa meistä kuva ja sehän räpsi niitä kuvia putkeen varmaan 5min ennen kuin kysy että joko on hyvä :D Kotiin tullessa kello oli ihan liian paljon ja pääsin nukkumaan liian myöhään.

Perjantaina heräsin poikkeuksellisesti jo 6:10 ja aamulla oli vähän parempi fiilis edellisten tyhmien fiilisten jälkeen. Lähettiin hostiskän kanssa viemään kaks pienintä kouluun ja sen jälkeen heitin myös hostiskän töihin tohon viereiseen kaupunkiin. Kun pääsin kotiin, niin skypetin vaan kotiin ja tein kaikkea turhaa tässä koneella. Olis pitäny esim mennä käymään pankissa, mutta empä jaksanu. Maanantaina sitte! Iltapäivällä hain taas lapset kotiin ja voi tsiisus kun taas toi pikkunen alotti hirveen itkupotkuraivarin en edes tiedä mistä ja loppujen lopuks jouduin sen kantamaan pois keittiöstä. Myöhemmin oli taas hetkittäisiä ärsysfiiliksiä kaikista tyhmistä pikkujutuista, tunteet heittää tällä hetkellä niin vuoristorataa, että pienimmätki jutut pistää vihaks. Ruuan jälkeen (on muuten ihanaa kun lapset on koulun jälkeen aina nälkäsiä, jolloin dinner syödään jo ihmisten aikaan siinä viiteen mennessä :D) pyykkasin muutaman pyykkikorillisen vaatteita ja silitin lasten kouluvaatteita kunnes hostmom tuli kotiin ja olin off. Mistä päästäänkin aiheeseen minkä hiton takia vaatteet pitää laittaa joka käyttökerran jälkeen pesuun? Siis lähinnä meinaan vaikka jotain hupparia tai housuja jos ne on muuten ihan puhtaat? Tai yökkäreitä? Aluks ajattelin, että pyykkiä tulee siks ihan jumalattomasti koska lapsia on niin monta, mutta ei oo normaalia, että yhen päivän jälkeen on kori täynnä taas "likasia" vaatteita. Ei se mitään, pesen silti pyykkiä vaan kerran viikossa :D

Eilen herätys oli 9, koska mun oli tarkotus napata 11 bussi Manhattanille. Laitoin itteeni valmiiks ja skypettelin vaihteeks äidille. Must on tosi kiva jutella usein äidin kanssa, koska sit pysyy kunnolla perillä siitä miten kotona menee ja voi itekki helposti kertoa kaikki asiat, niin hyvät kuin huonotkin. Suuntasin vaihteeks tulipalokiireellä bussipysäkille vaan huomatakseni, että bussi oli melkein puol tuntia myöhässä. En edes kahvia kiireeltäni ehtiny juomaan :( No kun bussi suvaitsi vihdoin saapua, niin tietenkin se joutu pysähtymään lähes joka pysäkillä, niin että matkaan meni entistä enemmän aikaa. No mä kattelin maisemia ja söin mun lakumattoa. On kyllä joka kerta niin ihmeellistä nähdä miten ne hienot pilvenpiirtäjät lähestyy. Semmosii hetkii, kun joutuu miettimään, että oonko mä oikeesti niin onnekas, kun voin vaan bussin napata Manhattanille vaikka joka päivä.

Tapasin meksikolaisen tytön meijän training schoolilta Times Squarella ja tarkotuksena oli mennä kävelemään Brooklyn Bridge, mutta päädyttiin shoppailemaan. Mä jopa jouduin tyhjentelemään mun hätävarasuomisäästöjä :D No tuli ainaki hyvä olo kun sai ostettua kaikkia kivoja juttuja, kuten housut (toiset samallaiset myös äidille, makso vaan $8), ihanan lämpimän hupparin ja nätin hameen. Olis tehny mieli ostaa vielä vaikka mitä, mutta ei pystyny. No siinä neljältä huomasin, et kappas en muuten oo syönyt 7 tuntiin. Oli sitte oikein huisia odottaa tän meksikolaisen kaveria, kun sitä ei näy eikä kuulu. Loppujen lopuks päädyin kyllä sanoo vähän tökerösti, että sano kaverilles, että tulee Panera Breadiin koska mulla on niin huono olo, etten jaksa odottaa :D Tää sen kaveri raahas myös serkkunsa mukaan ja pakko sanoa, että thank god pääsin niistä pian sitte eroon. Nää kaikki oli siis meksikolaisia, joten kun ne puhu keskenään niin ne puhu espanjaa. Fun. No ruuan jälkeen käppäiltiin 5th Avenueta pitkin Iron Buildingille, minkä jälkeen sanoin, että sori mun pitää juosta bussiin. Juoksin liian monta blocksia väärän suuntaan ja myöhästyin siitä bussista. Käppäilin sitte rauhassa 8th Avenuelle ja sitä pitkin mun bussiasemalle. Mukaan tuli myös chocolate chip muffin matkaevääks bussiin, no oho. Mut en ollu syöny sinä päivänä kuin aamupalan, sen lakumaton, tomaattikeittoa ja salaattia hei :D

Kotiin päästyä noin klo 8 suunnattiin hostien kanssa japanilaiseen jutskaamaan muutamista asioista ja tuli taas koitettua sushia, mutta en tykännyt edelleenkään. Siinä on joku maku joka saa mut lähes oksentamaan :D Onneks tilasin myös nuudelia, koska se oli superhyvää! Jutskailun (ja ruuan) jälkeen oli taas kivempi fiilis. Kotiin tultua mun sängyllä odotti kirje mun serkulta ja olin superinnoissani koska sieltä löyty Halvan vanha auto<3 Pojat oli myös meijän poissaollessa kirjottan mulle maailman sulosimman kirjeen :) Illalla oli kiva vaikkakin vähän hämmentävä fiilis mennä nukkumaan. Sain ainaki kunnolla nukutta ja näin superrandom unta.

Sulosta! Mua vieläki kyllä naurattaa, koska mähän tosiaan
vaan paistan pannulla IKEAn lihapullia :D

Nyt tässä istuskelen vaihteeks mun sängyllä, skypettelen serkun kanssa ja valmistaudun taas Manhattanille lähtöön. Tilattiin mulle eilen vihdoin se uus kamera ja se makso odotettua vähemmän, joten meitsillä on taas vähän ylimäärästä shoppailurahaa ;) Mut ehkä sitä vois oikeesti laittaa taas jotain säästöönki :D Mut semmosta, meitsi lähtee nyt!

Upside down

Voi miten ihanaa onkaan kun lapset on kaikki päivät koulussa. Rakastan sitä tunnetta ku oon heittäny viimesen lapsen kouluun ja tiedän, että seuraavat 6h mulla ei oo mitään velvotteita niiden lasten suhteen ja saan tehdä mitä itse haluun. On rankkaa kyllä yhtäkkiä monen viikon jälkeen herätä aina viimeistään 6:30, mutta kyllä siihenki tottuu. Mulla loppuu tässä kuussa työt aina tosi myöhään, mikä on myös aika rankkaa kun illalla ei oikeen voi tehdä mitään. Aiemmin kävin aina lenkillä työpäivän lopuks, mutta nyt ei oo vaan jaksanu enää klo 9 lähtee yhtään minnekkään. Päivisin nyt saa nestehukan jo ihan pelkästä ajatuksesta et lähtis tonne 90-100°F helteeseen tekemään mitään. No eiköhän tää sit helpota ku syyskuu on ohi ja hostmomilla on taas iisimmät ja lyhyemmät työpäivät!

En oo kokisaddikti tai mitään... ei luoja ::::D

Maanantaina aamulla kun olin dropannu pojat kouluun, niin suuntasin nopsaa Targetin kautta kotiin ja siitä sitte kymmeneks tapaamaan paria muuta au pairia ja niiden hostlapsia. Jutskailtiin ja katottiin kun ne suloset pikkuset 7kk-2-vuotiaat vauvelit leikki. Oli kiva nähdä uusia ihmisiä ja tultiin oikein kivasti juttuun. Tänään ois pian dinneri tiedossa samojen tyttöjen kanssa! Puolenpäivän aikaan suuntasin takas kotiin ja skypettelin kaverin ja äidin kanssa, söin ja lähdin 2:30 hakemaan lapsia koulusta. Hostmom pääs poikkeuksellisen aikasin kotiin, joten mäkin myös olin suhkot aikasin off. Thank god koska päivä oli töiden osalta ihan karmee, kun lapset vaan tappeli ja yks ei uskonu mitään mitä sanoin.

Eka kerta kun onnistuin tekemään edes jonkinäkösen
ranskanletin itelleni :D

Tiistaina kun olin off, niin suuntasin kaupoille ettimään matskua mun scrapbookkeja varten. Mukaan lähti myös kiva söpö laatikko jossa nyt säilytän mun rakkaiden kavereiden antamia kortteja ja kuvia sekä mun karkkeja. Tulin hetkeks himaan lagailemaan kunnes vihdoin ja viimein pääsin avaamaan mulle pankkitilin :D eihän siihen menny ku 8 viikkoa. Mutta oli sähellystä, koska en ollu opiskelija enkä halunnu mitään monthly feetä. Nyt kun ilmottauduin tolle Bostonin kurssille niin sain student ID numberin ja sain sen pankkitilin avattua ilman mitään ongelmia. Siinäpä se mun vapaa-aika meniki ku sit piti juosta jo kotiin ja aikalailla samantien lähteä taas hakemaan poikia koulusta. Ei päästy edes autosta ulos kun yks lapsista alko kiukuttelemaan ja raivoomaan hullunlailla. Se oli mulle niin vihanen, koska jouduin herättää sen, kun tultiin kotiin. No ilta meni sit sen jälkeen ihan ok ja olin siinä kasin jälkeen off. Hostit tosin lähti vielä silloin hakemaan paria lasta lätkästä, mutta sano, että voin kyllä mennä nukkumaan. Kunhan kuitenkin oon täällä kotona.

Eilen keskiviikkona mun vapaalla suuntasin puolen tunnin päähän tapaamaan yhtä suomalaista aupparia. Oli ihan superkivaa jutskailla sen kanssa. Käytiin kävelyllä, mutta oli tuskaakin tuskempaa ku oli lähemmäs +40°C, siinä ois jo vähemmästäki alkanu naama sulaa :D Mentiin sit viilentymään froyolle, olipas hyvää! Yritin muka olla tosi terveellinen kunnes sit iskin siihen kippoon vähän m&ms :D No mikäs siinä. Kahelta suuntasin sitte tulipalokiireellä kodin kautta hakemaan lapsia taas koulusta ja olin töissä ihanasti puol 10 asti. Ei naurattanu. Siinä vaiheessa, kun tajusin ettei hostiskä ehdi viedä Eliasta lätkään, niin meitsi meni pesee meikit ja hampaat ja muut niin, että olin sitte kotiin takas tultaessa valmis menemään suoraan sänkyyn.

Mun superlöytö eilen yhestä pikkukaupasta, mitä mitä?!

Tänää on ollu kyllä semmosta tunteiden vuoristorataa koko päivä ettei mitään rajaa. Työpäivä oli heti aamusta tosi rasittava, kun täällä alotettiin kitinä jostain vyöstä ja sit ei voida laittaa vaatteita päälle eikä syödä eikä mitään tehdä niinku mä sanoin. Sama jatku sit iltapäivällä, kun päästiin kotiin. Turhauttaa kun yrittää monta kertaa sanoa, että tee näin tai noin ja ihan sama kuinka paljon mä sanon niin mitään ei tapahdu. Jos sanon jonku seurauksen tottelemattomuudelle ni vastauksena on "I don't care"/"kuka haittaa?". No jes... Onneks pian pääsen tapaamaan niitä tyttöjä dinnerin merkeissä niin saa vähän muuta ajateltavaa! Onneks huomenna on perjantai ja sit viikonloppu. Sit onki yks viikonloppu, jolle pitää keksii jotain huippua tekemistä ennen ku siitä seuraavana viikonloppuna meikä suuntaa sinne kauan odotetulle keikalle ja pääsen näkemään ihanan lempibändini taas uudestaan! Huippua! :)

I live for the weekends!

Kyllä se vaan on niin, että meitsi elää viikonloppuja varten! Oon taas ihan sad, että viikonloppu on jo ohi, mutta onneks seuraava tuleeki jo ihan pian. Torstai-ilta oli superkiva, koska tapasin vieläkin superimman saksalaisen L:n! Heti tultiin tosi hyvin juttuun ja meillä on kyllä niin paljon yhteistä ja samoja kiinnostuksen kohteita, et tää on ehkä vähän jo pelottavaa. Jutskailtiin froyon parissa kaikesta mahollisesta. Ainut mikä tyhmä juttu oli, että jouduin kieltäytymään, kun L pyys mua niiden mukaan Orlandoon Disneyworldiin (ois tarvinnu maksaa vaan lennot ja sisäänpääsy huvipuistoihin) joulukuun eka viikko. Mulla nimittäin on mahollista ottaa loma joko kolmas tai neljäs viikko joulukuuta :( No ei voi mitään. Sovittiin, että nähdään ens viikolla uudestaan. Sen hostkidit käy koulua ihan meijän lähellä, joten L voi ihan iisisti sen jälkeen kurvata tohon meijän pihaan ja tulla kyläilemään :)

Ne mun herkkukeksit, joista kaikki on tähän menessä tykänny :D

Perjantaina oli oikein luksuspäivä kun kaikkien suunnitelmien muuttuessa mun ei tarvinnukkaan viedä ketään lasta kouluun. Eli kun kaikki muut paitsi meijän pikku-Edvin oli lähteny kouluun, niin suuntasin takas nukkumaan ja heräsin vasta yheksältä, kun kuulin Edvinin heräävän. Katottiin Daddy Day Care (oon vieläki vähä shokissa, ettei 5v lapsi halunnu kattoa mitään Disneyn leffoja kun ehdotin :O), syötiin lounaaks nugetteja, leivottiin chocolate chip cookies ja leikittiin ulkona. Iltapäivällä kun Eino tuli kotiin niin pelattiin sen kanssa erä shakkia ja meitsi tietenki vei! Seittemän aikaan kun hostiskä tuli kotiin, niin mä suuntasin tunnin kävelylle. Illalla vielä L soitti ja intoiltiin puoltuntia puhelimessa, koska se oli ostanu myös lipun Marssien keikalle Camdeniin! Mennään sinne yhessä L:n autolla, joten ehkäpä mä selviin sieltä myös hengissä kotiin. Huippua!

Ja se legendaarinen punanen partymuki!

Lauantaita olin odottanu kuin kuuta nousevaa, nimittäin aamupäivän skypettelyjen ja vaatekriisien jälkeen suuntasin juna-asemalle ja sieltä otin junan C:n luokse. C tuli hakemaan mut niille ja hengailtiin siellä pari tuntia ennen kuin sen hostlapsen synttärit alko. Syötiin handmade mac'n'cheese (se oli oikeesti tosi hyvää, voitti meijän training schoolin liisterimakaronit mennen tullen) ja kaikkea muuta hyvää ruokaa. Jutskailtiin niitä näitä muiden vieraiden kanssa ja syötiin herkkuja. Ei kuitenkaan ihan liikaa, koska myöhemmin suunnattiin Cheesecake Factoryyn juustokakuille. Tän jälkeen, kun oli vielä aikaa niin tehtiin pienet pre-shoppingit ennen kuin suunnattiin leffaan yhen toisen aupparin kanssa (en muista enää sen nimeä tai että mistä se on kotosin :D). Mentiin kattomaan This Is The End ja voi herranjestas mikä leffa! Siis niin hauska, random, hyvä ja paras. Jotenki se oli niin ennalta-arvaamaton ja random ettei mitään rajaa. Ihan huippu! Oltiin leffan jälkeen ihan sanattomia ja toistettiin vaan "oh my god" ja naurettiin liikaa. Toinen superhuippujuttu oli ne leffateatterin luksusnojatuolit. Siis nappulaa painamalla se nojautu taaksepäin niin, että kaikki leffassa olijat kirjaimellisesti makas siististi riveissä ja katto leffaa :D Oltiin tokassa rivissä eikä edes niskat tullu kipeeks, kun sai vaan mukavasti makoilla siinä pehmeellä tuolilla. Oli muuten melkein mukavampi ku mun sänky :D

Mustikka-valkosuklaajuustokakku! Ei ollu nii hyvää ku Oreo, mut hyvää silti!

Oli ihan mukavat oltavat leffassa, yhessä kohassa melkein nukahdin :D

Kun päästiin takas C:lle niin suunnattiin suoraan nukkumaan ja nukuttiin kevyet 10 tunnin yöunet. Voi sitä luksusta! Herättiin siinä ysin aikaan, laitettiin ittemme valmiiks ja suunnattiin Jersey Shore Premium Outleteille. Olin varautunu, että mun koko tän viikon palkka häviäis ku tuhka tuuleen, mutta ei. Päädyin vaan ostamaan mulle superalessa olleen Niken salikassin ja treenipaidan. Eli mun on pakko tässä pikkuhiljaa koittaa raahautua sinne kuntosalille. En vaan tiedä mille menis. YMCA olis jees, kun siihen kuuluu ne kaikki ryhmätunnit, kuntosali ja uima-allas ja se maksaa 45 dollaria kuussa. Mut sit houkuttais semmonen missä on pelkkä kuntosali ja se maksaa sen 5-10 dollaria kuussa :D no pitää kattoo, vielä ainaki pystyn pitää jonkinäköstä kuntoa yllä lenkkeilemällä/kävelyillä. Anyways, shoppailun jälkeen ajeltiin takas C:n kotiin ja hypättiin niiden poolille. Ois luksusta, kun tossa meijänki takapihalla olis uima-allas ja poreamme. Uiskentelun jälkeen oli aika lähteä kohti juna-asemaa ja kotia.

Tää viikonloppu oli kyllä tosi kiva enkä malta odottaa jo ens viikonloppua, jolloin nään taas C:tä, toista saksalaista ja meksikolaista aupparia Manhattanilla. Tulee ihan mahtavaa! Nii ja tossa pari tuntia sitte ilmottauduin vihdoin Bostonin viikonloppukurssille. Eli ens kuussa kolmena sunnuntaina käyn opiskelemassa 6h Manhattanin koululla ja sitten marraskuun toinen viikonloppu ois tiedossa reissu Bostoniin. En malta odottaa, että pääsee näkemään uusia paikkoja. Helppo tapa kyllä kerätä noita koulucredittejä, kun samalla pääsee sitte matkustelemaan! Ja nyt kun sain jonkinäkösen todistuksen siitä, että oon opiskelija, niin pääsen koittamaan uudestaan sitä pankkitilin avaamista (ne nimittäin pankissa vaatis jonku todistuksen siitä, että on opiskelija tai muuten joutuu maksaa 10 dollaria joka kuukaus). Joo oon ollu täällä kohta 2kk eikä mulla vieläkään oo tiliä täällä :D no parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Huomenna kun oon heittäny pojat kouluun, niin suuntaan aamulla postiin lähettämään yhen paketin ja postikortin Suomeen ja sen jälkeen kävelen tohon lähes naapuriin saksalaiselle V:lle playdatelle. Sinne tulee myös meksikolainen I, jonka tapasin tossa yks päivä. Näillä molemmilla on alle kouluikäsiä lapsia, joten ne pitää pleikkarin siellä ja mä nyt halusin mennä mukaan ihan vaan hengailemaan. Ois kiva jos meistä tulis V:n kanssa kavereita, kun kuitenkin asutaan melkein samalla kadulla!

No se uima-allas ja poreamme! Äiti mite ois tämmönen meillekki kotiin?!

Eipä tässä muuta! Oon niin ilonen, että ens viikolla kaikki lapset on koulussa ja mun normaali arki täällä voi vihdoin alkaa. Ihan superia kun päivisin on off ja voi tehdä mitä ite haluaa. Ehtii skypettää Suomeenki paremmin, kun ihmiset on vielä hereillä. Tähän mennessä viikolla on ollu tosi vaikeeta skypettää, kun päivisin on ollu töissä ja iltasin töiden jälkeen kaikki on Suomessa jo nukkumassa. Nojoo semmosta tällä kertaa, palaillaan taas toivottavasti pian. Ihanaa maanantaita sinne Suomeen! Mä suuntaan nukkumaan, koska huomenna mukava 6:15 herätys!

Voi tsiisus

Voi jestas tää viikko taas vaihteeks. Tiistaina oli mukava 6:20 herätys ja koomasena menin alakertaan aamupalalle. En edes muista mitä tapahtu sitte, mutta 7:20 lähettiin ajaa Einon koululle. Sillä ei tosiaan tullu bussi tiistaina, en tiedä miks. Muut jäi sitte kotiin nukkumaan. Kotiin tullessa taisin jäädä ruuhkaan. Tai sitte se oli keskiviikko. Kotiin päästyä siivosin taas räjähtäneen näkösen keittiön, jonka jälkeen menin herättämään Edvinin koska piti lähteä sen koulun/eskarin whatever orientaatioon. Siellä sitte oltiin tunti, ensin vanhemmille (ja sille yhdelle poikkeukselle, joka olikin au pair) selitettiin vaikka ja mitä siitä mitä pitää tehdä, kirjottaa, askarrella, tuoda jne. Tän jälkeen sit mentiin lasten mukana pariin uuteen huoneeseen. Eipä siellä mitään erikoista tapahtunu. Mutta toi koulu vaikuttaa tosi kivalta, siellä ne lapset saa oikeesti tehä paljon kaikkea ite aina näytelmistä leipomiseen. Joo perus mäki 5-vuotiaana leivoin tarhassa.

Tästä suunnattiin hakemaan Eino, jonka jälkeen lähettiin takas kotiin. Syötiin lounas ja mä suuntasin Targettiin metsästämään mun pikkuveljelle jotain pientä synttärilahjaa. Siitä sitte ruuhkien saattelemana postiin uusiin ruuhkiin. Sit tuli persuksen alla kotiin, koska mun piti ajaa meijän Mersu autokorjaamolta takas kotiin. Oli pieniä ongelmia, kun en edes tienny miten se super fancy auto edes käynnistyy. Selvisin kuitenki kotiin asti tuhoomatta sitä. Olipa ensimmäinen kerta ku ajoin avoautoa :D Tän jälkeen tapahtu en muista mitä, mutta kun olin off ni suuntasin lenkille. Tarkotus oli kattoo illalla pari jaksoa CSI NY, mutta meillä meni hetki jos toinenki hostmomin kanssa, kun selvitettiin mun seuraavien päivien ohjelmaa. Pääsin nukkumaan liian myöhään, mikä vaihteeks kostautu seuraavana aamuna.

Eilen heräsin jo ennen mun herätyskelloa kuudelta. Puolelta menin herättämään Empun ja Einon ja vähän sen jälkeen jouduin kiljua Eeron hereille, koska se ei meinannu millään herätä :D Seittemän jälkeen herätin vielä pikkusen ja lähdettiin sen kanssa viemään Eero ja sen koulukaveri koululle. Pikkunen nukku autossa melkein koko ajan ja istuttiin talon edessa autossaki hetki, koska en raaskinu herättää sitä. No mentiin sitte sisälle aamupalalle, kunnes alotin pesee 4 koneellista pyykkiä. Huhhei, meillä kotona varmaan pesukone hajois tosta määrästä vaatteita mitä mä joudun aina pesemään. Jossain kohtaa suunnattiin Edvinin kanssa postiin, koska piti lähettää postikortti. Tultiin puiston kautta kotiin ja mä jatkoin pyykkäämistä. Syötiin lunch ja lähdettiin hakemaan Emppu, Eero ja taas sen koulukaveri.

Kun oltiin jätetty isommat pojat kotiin niin lähdettiin Edvinin kanssa kiireellä ruuhkassa lätkään. Ajoin ensin väärään paikkaan ja kun vihdoin päästään oikeeseen paikkaan jo valmiiks myöhässä, nii poitsu sit sanoo, ettei tiedä miten lätkäkamat laitetaan. No ok, siinä sitte laitettiin kamoja edes takas kunnes vihdoin meni oikein päin ja poitsu pääs jäälle komeet puol tuntii myöhässä. Siinä odotellessa hostiskä soittaa ja sanoo, että kun päästään kotiin, niin mun pitää hakea Elias koululta, koska se missas sen late bussin. Jes. Oltiin sitte Eliaksen kanssa kotona 8:20. Että semmonen työpäivä. Ajoin mukavat 250 kilsaa yhteensä.

Tänään ei oo tosiaan koulua muilla ku Eliaksella. Sain nukkua ihanat 10 tunnin yöunet, mutta ku heräsin nii olipa taas vaiheeks niin ärsyyntyny fiilis. Ja sit ku sain kuulla vaihteeks ne maagiset "no mut äiti antaa aina luvan" -sanat ni voi jösses. Tän päivän suunnitelmat meni myös pipariks, koska Eero lähtee playdatelle, jolloin ei voida Einon kanssa käydä Targetissa ja Walmartissa ostaa jotain koulukamoja sille. En tosiaan lähde noiden kolmen pienimmän kanssa yhtään mihinkään, ku voin kuvitella miten ne juoksee, joka suuntaan. Illalla oli myös tarkotus nähdä yhtä aupparia, joka asuu aika lähellä mua. Mutta saa nähä miten käy. Mun piti nähdä sitä jo 6, mutta pitää hakee Elias jostain en edes muista mistä klo 6:30. Sovittiin nyt alustavasti, että nähään sitte 7, joten toivottavasti Eliaksen bussi on ajoissa.

Tällä hetkellä fiilikset on kyllä niin miinuksilla, ettei mitään rajaa. Oon niin ilonen, että pian on lauantai ja pääsen vähän vaihtaa maisemaa, koska meen Celinalle yökylään ja meillä on tosi kivoja suunnitelmia molemmille päiville! Ens viikolla sitte kaikilla pitäis olla normaalisti koulua, jolloin mulla on taas helpompaa. Tosin työpäivät tulee edelleen loppumaan aika myöhään... ehkä mä selviin!

Ah pieni piritstys päivään. Oon täällä hetken jos toisenki stressannu tän kuun Marssien keikasta, koska siinä lipun hakemisessa on jotain sähellystä. No sain kuitenki vastauksen sieltä ja kaikki pitäis olla kunnossa :) Nyt sit pitää alkaa kunnolla selvittää, että miten mä selviydyn hengissä tonne the most dangerous city in the US aka Camden. Pieni stressi, paniikki ja jännitys tosta on. Mulla tosiaan on tapaaminen tolle keikalle bändin kanssa, ja jännitän ja odotan sitä tosi paljon. Samaan aikaan pelottaa se, kun pitää keikan jälkeen myöhään illalla kävellä juna-asemalle. Että jos musta ei kuulu lokakuun alkuun mennessä mitään, niin huolestukaa :D

Ei muuta, kiitti ja kuitti. En jaksa lisää kuvia, koska niitä ei ole. Adios.

Lepakoita vintillä ja suomitytöt New Yorkissa

Sinne se pitkä viikonloppu sitte katos taivaantuuliin! Oli kyllä ihan mahtavaa ja nyt on ankeeta palata taas arkeen ja töihin. Perjantaina tosiaan tapasin sitä meksikolaista aupparia ja meillä oli oikein hauskaa. I oli tosi kiva ja mukava enkä malta odottaa nähdä sitä taas! Se myös lupas antaa sen saksalaiselle au pair -kaverille, joka asuu ihan mun vieressä, viestillä mun numeron jos sitä kiinnostaa ottaa yhteyttä :) Ois huippua, jos löytyis enemmän tuttuja ja kavereita täältä samoilta hoodeilta! Tulin kotiin jo ysin aikaan, jonka jälkeen tein jotain... en muista enää mitä ja menin nukkumaan ihan liian myöhään.

Tää jäbä jammaili ihan fiiliksissä ton leijan kanssa! :D

Lauantain suunnitelmat muuttu vähän, enkä siis mennytkään Manhattanille. Olin kotona, skypettelin Suomeen kavereille ja äidille ja katoin netistä pari livejutskaa netistä, mm. dokumentti siitä, kuinka meikäläisen lempibändi haastettiin oikeuteen 30 miljoonasta dollarista. Oli tosi mielenkiintonen toi dokumentti ja oli ihana vihdoin nähdä se vuosien odotuksen jälkeen. Pääsin vaihteeks ihan liian myöhään nukkumaan ja itkin jo etukäteen seuraavan aamun herätystä, johon tosin en heränny edes heti.

Kyl on munki saippuakuplat aina ton kokosia :----)

Sunnuntaina tosiaan herätys 8, mutta nukahdin melkein samantien uudestaan. Heräsin seuraavan kerran puol 9 ja tajusin, että tulee muuten kiire. Hirveellä kiireellä laitan itteeni valmiiks kunnes huomaan, ettei mun bussi meekkään siihen aikaan kuin luulin. No loppujen lopuks hyppäsin bussiin klo 11 ja olin rakkalla Manhattanilla klo 12. Port Authoritysta suuntasin metrolla SoHoon, jossa näin vihdoin suomityttöjä Helmiä ja Miaa. Meinattiin jo kävellä toistemme ohi, kunnes kuulin Helmin sulosoinnut mölinän ja tunnistin äänen heti :D Kierreltiin hetki SoHossa, kunnes päädyttiin mäkkiin. Mutta urheana pidin mun lupauksen olla syömättä täällä jenkeissä mäkissä mitään "kunnon" ruokaa. Eli vetäsin smoothien.

SoHosta lähettiin kävelemään Broadwayta ja 5th Avenueta pitkin Central Parkille asti. Matkalla pysähdyttiin Cosiin syömään ja söin superhyvää (ja suolasta) caesar-salaattia ja maailman parasta flatbreadia. Tää matka SoHosta ah-niin-ihanalle YMCA-hostellille, jossa Mia ja Helmi siis asusti, oli mukavat 70 blockia. Pakko kyllä sanoa, että ei muuten siinä vaiheessa edes tehny pahaa kävellä. Suunniteltiin, että pidetään pieni puolentunnin breikki tuolla hostellilla, mutta sielähän me ainaki tunti viihdyttiin ennen kuin jaksettiin raahata ittemme taas liikkelle.

Peukut YMCA:lle hei!

Seuraavaks suunnattiin Central Parkin läpi Upper East Sidelle. Central Park oli tapansa mukaan tosi kaunis ja ihana paikka. Vähän eroa johonki Helsingin Ruttopuistoon :D Joskus kyllä aion toteuttaa aamulenkin Central Parkissa, se on vaan ihan must! Upper East Side oli kyllä niin siisti SoHon jälkeen. Siellä ei ollu sunnuntaijätteitä katuja tukkimassa vaan kaikki oli just niin tiptopsiistiä kuin sitä voi vaan kuvitella. Kadut on rauhallisia tai no lähinnä autioita, eikä turisteista oo tietookaan. Jatkettiin matkaa Johnny Rocketsiin tarkotuksena ottaa ihanat pirtelöt, mutta jäi kyllä pirtelöt siihen paikkaan, kun huomattiin, että niissä kaikissa on ne mehevät 1000 kaloria. Huhhuh, miten ne saa yhteen pirtelöön nii paljon hei? No jäätiin sinne kuitenki syömään ja otettiin pirtelöiden sijaan ne 1000 kalorin hampparit ja grilled cheeset, et silleen :D

Sellanen oli mun seura! 

No koska ei tietenkään oltu jo koko päivänä syöty riittävästi, niin suunnattiinpa sitte Pinkberryyn froyolle ja voin muuten sanoo, etten oo ikinä syöny yhtä hyvää froyota missään. Oli kyllä sen 6 dollarin arvonen pikku kippo! Pinkberryltä suunnattiin Times Squarelle turisteilemaan ja räpsimään muutamat kuvat. Käveltiin Forever 21:iin, josta mä lähinkin melkein suoraan Port Authoritylle, jotta ehin mun 10 lähtevään bussiin. Ihmeen päivät ku kerranki olin perillä ajoissa. Oli hassua kävellä downtownin läpi kotiin, kun koko paikka oli täysin autio. Ei yhtään ihmistä tai autoa missään. Tosin oli tosiaan sunnuntai klo 11 illalla. Matkalla kävellessä whatsappailin Celinan kanssa ja suunniteltiin taas lisää mahtavia pläänejä meille. Jos muuten koko vuos menee penkin alle nii ainaki kaikki kivat reissut ja suunnitelman kavereiden kanssa tulee olemaan ihan huippuja!

Kaikkien naamat hohtaa Times Squaren miljoonista valoista :D

Tänään on tosiaan Labor Day eikä mulla ollu töitä, koska hostit oli kotona. Aamulla sain taas tapella itteni sängystä ylös, koska olin niin väsyny sunnuntaista ja siitä kävelemisestä. Mä nimittäin taisin kävellä reippaat 15 kilsaa Manhattanilla. No selviydyin taas kahekstoista Port Authoritylle ja voi sitä ilon päivää, kun bussi oli taas ajoissa! Kävin muutamassa kaupassa Times Squarelle, mm Disneyn kaupassa vähän muistelemaan omaa lapsuutta. Oisin voinu jäädä sinne asumaan. Päätin, että meen sieltä joku päivä vielä ostamaan mulle semmosen pehmeen Tiikeri-pehmolelun! Terveisin Minna 19v.

Tän jälkeen suuntasin kohti Columbus Circleä, koska Helmi ja Mia odotti jo froyo-nälkäisinä mua niiden luksuslukaali-YMCA:n viereisessä froyo-paikassa. Olipa muuten säälittävin froyo, jonka oon ikinä syöny. Tai sit se johtu siitä, että edellisen illan Pinkberryn jälkeen kaikki on pettymys. No joka tapauksessa, tän jälkeen suunnattiin alemmas ja päädyttiin jossain kohtaa vaihteeks Cosiin smoothieille ja flatbreadeille. Jutskailtiin enemmän ja vähemmän fiksua sen aikaa, että sade vois vähän laantua. Siitä sitte mentiin taas Broadwaylle turisteilemaan ennen kuin Helmi ja Mia suuntas sanomaan hyvästit YMCA:lle ja mä lähdin Times Squaren kautta kotiin. Oli kyllä ihan supermahtavaa seura ja hauskoja juttuja meillä. Ihana, kun pääs juttelemaan ihmisille, jotka tajuu omia juttuja, niin niitä sahaharan kuivia läppiä kuin fiiliksiä tästä au pairina olemisesta. En malta odottaa, että pääsen käymään moikkaamassa vaihteeks heitä sinne Washington DC:n hoodeille!

Ainii sateisen päivän piristäjä oli kyllä yks mun ikänen nainen, joka vaan takaata päin käveli mun ohi ja sano "I like your outfit!" Oli kyllä ihan hauska, koska mulla oli päällä hame ja mähän en ikinä hameita käytä ja mietin pitkään, että näyttääkö ihan urpolta. Tän jälkeen, kun tulin kotiin niin koko hostperhe istu dinnerillä ja kaikki kilpaa kehu mun hametta :D Eli ei ainakaan floppi ollu sitte se ostos!

Huomenna herätys 6:30. Mutta eipä haittaa, koska oon niin helpottunu mun huomisesta aikataulusta. Pelkäsin ja stressasin, että joudun ainaki kolme lasta heti aamulla ottaa kyytiin ja ajaa kaikki kiireellä kouluille, mutta ei onneks. Minna is happy. En kyllä ymmärrä miten nää menee kouluun ihan hassuihin aikoihin. Elias ja Eero ei mee kouluun. Einolla on orientaatio. Emppu ei mee kouluun. Edvinillä on orientaatio ja sen jälkeen koulu alkaa vasta viikon päästä. Torstaina näillä ei oo koulua muilla ku Eliaksella, koska on joku uskonnollinen juhlapyhä tms. Eli viikon päästä vasta alkaa mun normiarki kun kaikki pojat on ihan normaalisti koulussa, toivottavasti :D Mäpäs suuntaan nyt kattomaan Revengeä, tai no enpä mä oikeesti tästä sängyltä mihinkään suuntaan liiku. Josko tänään myös pääsis ajoissa nukkumaan ni olis oikein huippua. Hyvää iltaa mulle ja aamuja sinne Suomeen tälleen pari tuntia etuajassa!

Ps. Mia sun pitää kattoa toi lepakoita vintillä. Ja kiva Helmi et mainitsit siitäki eilen, voi kai sitä päivän vatsalihastreenin tehä nauramallaki, koska nimittäin mun pakko se mennä taas kattomaan :DD