And no I'm not your soldier, I'm not taking any orders

Kello on puol 7 lauantaina enkä oo nukkunut sekuntiakaan. Jet lag vai jet lag... siis kiroon nyt itteni päästä varpaisiin, koska en mennyt eilen enkä tänään nukkumaan silloin keskiyön aikoihin kun vielä väsytti. Miks ihmeessä piti taistella sitä unta vastaan, kun kerta olis iisisti voinu välttää jet lagin? Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa vai miten se menikään :D Noh, tässä koitan sitten käyttää tänkin ajan hyödyks, koska en enää haluu mennä nukkumaan tai tää mun unirytmin kunnostus on entistä enemmän tuhoontuomittu. En tehnyt eilen mitään maata mullistavaa. Heräsin 11:20, pesin koneellisen pyykkiä, päivitin tätä blogia, tein sähkösopimuksen ja laitoin korvausvaatimuksia lentoyhtiölle. Käytiin laittaa jääkaappi ja pakastin päälle mun kämppään ja vietiin pari kassillista tavaraa ja ruokaa sinne. Lopun ajasta oon ollut vaan koneella käyden reissukuvia läpi ja googletellen halpoja lentoja mihin tahansa pois täältä tylsästä Suomesta. Hyvin chilli perjantai oli siis mulla!

Jouduttiin laittaa "Hello, my name is..." -tarrat :DDD

Jotta päästäis reissupostauksissa eteenpäin niin kerrompas seuraavaks meijän reissusta San Diegoon. Tai no oikeestihan me mentiin Chula Vistaan, mutta melkein San Diegoa se oli! Tää päivä oli kanssa keikkapäivä, joten nyt on hyvä aika lopettaa lukeminen jos ei kiinnosta. Tän jälkeen lupaan, että tulee keikaton postaus! Meillä oli siinä kuudelta herätys, koska kasilta oli tarkotus startata auto pihasta. No, meijät oli piirittäny pari vuokraisännän autoa joten lähtö vähän viivästy, kun ei meinannu kukaan herätä meijän koputuksiin tulla siirtämään auto pois tieltä :D Tän lisäks jäätiin vielä ruuhkaan jumiin, mutta loppujen lopuks päästiin meijän hotellille ihan ajallaan ja päästiin jopa checkaamaan ittemme sisään etuaikaan. Dropattiin kamat huoneeseen ja käytiin Wendy'siltä äkkiä hakemaan safkaa.

Vaille 12 oltiin takas hotellilla ja siinä samalla laitettiin ittejämme valmiiks iltaa varten. Ite juoksin vuorotellen peilin eteen kihartamaan hiuksia ja toiseen huoneeseen haukkaamaan hampparia :D Selvittiin kaikki ilman sen kummempia kriisejä ja ennen kolmea lähettiin ajelemaan about 10 kilsan päähän keikkapaikalle. Ja siis voi luoja mikä kuumuus oli. Siis koko meijän reissun ajan tuolla oli joku lämpöaalto meneillä ja välillä oikeesti olis tehny mieli vaan repiä vaatteet pois päältä ja juosta pakastimeen. Meillä meinas taas tulla ongelmia lippujen kanssa, mutta onneks kaikki sai liput ja päästiin jonottamaan meet&greet-jonoon kuumaan paahteeseen. Seki kyllä meni tosi nopiaa ja pian päästiinkin jo meijän vippi"huoneeseen" odottelemaan.

Ajan kuluks meille jaettiin jääkylmää vettä ja oli trivia, jossa oikein vastaamalla voitti ilmasta kamaa fanikamapisteeltä. Jossain kohtaa kuulu helikopterin ääni ja heitettiin läppää, et sieltä se Jared tulee vihdoin ja samalla tuuleteltiin ittejämme paperin paloilla, koska no se kuumuus. Vihdoin kauan odotetut kaverukset saapu ja arvatkaa mitä? Sehän oli Jared joka oikeesti lensi sillä helkkarin helikopterilla, koska oli myöhässä aikataulusta :D Jätkä heitti vaan kuinka oli naureskellu sille ruuhkalle, mikä alhaalla näky! Mulla on joku ihme blackout siitä, mitä ite tapaamisessa tapahtu tai siis että mistä puhuttiin siellä :O Ainaki puhuttiin yllättäen siitä tajuttomasta kuumuudesta ja heitettiin läppää, että ei hypittäis keikalla vaan liikutettais etusormia musan tahtiin, kuulostaapa tyhmältä mutta oli hauska juttu :D

Meijän takana oli myös joku venäläinen, joka kysy kysymyksen ja ai kamala kun melkein aloin nauraa, koska siitä ei saanu mitään selvää :D Yritin lukea Jaredin naamaa, että saako sekään mitään selvää mutta tokan vaiko kolmannen kerran jälkeen se tajus ja oli kyllä taas niin maailmaa mullistava "kysymys". En kyllä vieläkään tiedä mitä se sano. Oli kyllä mielenkiintonen q+a vaihteeks, lähinnä koitettiin pysyä kasassa kun yks niistä tuijotti meitä koko ajan ja ite ainaki epäonnistuin joka kerta tuijotuskisassa takasin :D Lopulta oli nimmarien ja kuvien aika ja diva aka Jared sano heti alkuun, ettei suostu istua auringossa, joten siinä siirreltiin pöytiä ja tuoleja niin, että herralle kelpas istua :D

Nimmarikohta meni multa ihan täysin ohi, kun ne kaikki huuteli vuoron perään "moi, hi, thank you, kiitos, moi moi", koska ties meidän olevan suomesta (niin kuin moni muukin :D) ja jossain kohtaa ne kaikki oli mun nimenki sanonu, mutta enpä mä tajunnu koko juttua :D Mutta kuulema ainaki Shannon sano mun nimen ihan oikein, mikä on kyllä ihme, koska vuos sitten kesällä Tomolle se tuotti hankaluuksia ja se jäi huuteleen "huh?!" perään kun ei osannut :D Kuvassa menin sitten Shannonin halattavaks ja olin hetken ihan varma, että happi loppuu! Se halaa niiiiiin lujasti ja melkein nousin siinä ilmaan. Yhessä kohtaa luulin, että kuva otettiin jo, mutta ei ku tää tiukens entisestään otetta. Siinä on kyllä yks maailman paras halikaveri!

Kuvien jälkeen mentiin ulkopuolelle jonoon ja odotettiin, että loputki on valmiina. Sen jälkeen päästiin yhessä Linkin Parkin early entry -fanien kanssa jonoissa permannolle ja siinä oli kyllä jännät paikat mutta päästiin ku päästiin eturiviin ihan parhaille paikoille. Oli erittäin iisiä siinä kun kukaan ei missään kohtaa töniny tai ollu tiellä ja oli paljon tilaa. Terkkuja vaan niille hulluille venäläisille ja virolaisille Tallinnan keikalla. AFI soitti ekana ja oli ihan jees, ikinä ennen en oo koko bändistä kuullu (kahella edellisellä keikalla ei edes ehitty niitä kuuntelee) enkä yhtään biisiä tienny, mutta hyvin ne veti.

Puol 8 aikaan alotti Marssit ja huhhuh sitä kuumuutta kun piti alkaa hyppiä! Oli ihan mahtava meno ja maailman parasta siinä eturivissä. Kuultiin jopa yks mun lemppareimmista biiseistä uudelta levyltä eikä ne edes sitä soita, ellei oo oikeesti ihan tosi hyvä yleisö. Jared ei muistanu edes sanoja, mutta siellä me huudettiin täysillä senki puolesta :D Jossain kohtaa otettiin tuttuun tapaan yleisökuva ja voi jestas en ehkä halua nähä sitä. Kaveri huus siinä Shannonin nimeä ja tää käänty ja heitti meille rumpukapulan, joka sitte tipahti catwalkin ja aidan väliin. Kolme miestä roikku ku kinkut orrella, kun koitettiin sitä saada eikä järkkäri millään meinannu tajuta antaa sitä. Siinä sen välikohtauksen aikana ne kuvat napattiin ja varmasti tuli oikein edustava kuva siis. Mä siinä koko ajan vähän väliä rukoilin kädet ristissä koiranpentuilme naamalla siltä järkkäriltä sitä perhanan kapulaa kunnes se tosi "vaivihkaa" sen mulle anto ja mä jankkasin thank youta koko loppu keikan.

Huhhuh mikä meno. Marssit lopetti siinä puol 9 aikaan ja vissiin ysiltä alotti Linkin Park ja voi jeesus se niiden show. En oo mikään ykkösfani ja vaikka en osannut edes puoliakaan biisien sanoista niin oli koko ajan ihan mahtavaa. Meitä kuvattiin ihan helkkaristi ja näyttiin varmaan sata ja yks kertaa niillä jumalattomilla screeneillä keikan aikana. Meitä varmaan kuvattiin enemmän ku muita Linkin Parkin faneja yhteensä :D Oli kyllä ihan kiva kuulla jotain biisejä, joita on teininä kuunnellu. Vaikka ei Linkin Park erityisemmin kiinnostais niin ei voi olla siitä show'sta pitämättä. Se energia ja hyvä fiilis on vaan niin huippua! Ja pakko sanoa, että kyllä vaan eturivi on paras rivi. Ihan eri kattoo siitä parin metrin kuin parin kymmenen metrin päästä :D

Keikan lopussa Linkin Parkin laulaja/kitaristi tuli suoraan mun ja toisen kaverin eteen ja heitti pyyhkeen meille ja kappas kun saatiin molemmat siitä samaa aikaa kiinni. No Mike sitte sieltä sano, että meijän pitää leikkaa se kahtia ja niinhän me tehtiin :DD Ikinä ei oo koskaan ollut niin tajuton jano ja kuuma keikan jälkeen kuin mitä tolloin oli. Mentiin heti ostaa juomista ja kylmän kokiksen jälkeen olo oli kuin olis ollu taivaassa. En muuten valittais siitä kuumuudesta, mutta toi tais olla yks kuumimmista päivistä koko kesänä tuolla ja kaikilla oikeesti valu hiki pitkin niskaa jalkoja koko päivän ajan :D (Helmille tiedoks, että miljoonasti pahempi kuumuus ku mitä training schoolin aikana Manhattanilla!) Keikan jälkeen päästiin suht nopsaa ajaa takas hotellille ja nukkumaan. Tälläkin kerralla mulla oli ongelmia saada unen päästä kiinni ja lopulta taisin nukahtaa siinä kolmen aikoihin. Sentään herätys oli tällä kertaa vasta ysiltä.

Semmonen huippupäivä oli meillä pari viikkoa sitten. Tuli hitokseen pitkä raamattu, mutta onpa ainaki itelle sitte luettavaa joskus vuosien jälkeen, kun haluu muistella tota päivää :) Seuraavana siis vuorossa ihan keikatonta ja Marssitonta postausta sisältäen biitsiä, the O.C.:tä ja Universal Studiosia! Pysykääs siis kuulolla :)

Update: nukahdin siinä kasin jälkeen ja heräsin äsken kolmelta. Voi nyt perkele :D onneks työt alkaa vasta tiistaina klo 10.

I found myself in the fire burned hills, in the land of a billion lights

Elossa ollaan ja voin sanoa, että kiinnostus Suomea kohtaan on -666. Lähinnä siks, että täällä ei voi liikkua shortseissa ja topissa enkä voi kävellä aamulla Hollywood Boulevardin Starbucksiin tilaamaan sitä kaikista isointa vanilla iced coffeeta. Voin valehtelematta sanoa, että tää reissu oli ehdoton ykkönen! Mulla on jo nyt niin ikävä takas! Elämä siellä ehti olee jo niin normaalia, että ihan jo unohti olevansa vaan lomalla. Aika tuntu menevän jotenki tosi hitaasti, tuntu että oltais oltu siellä enemmänki 2kk ku vaan reilu 2 viikkoa! Anyways, nyt pistän tässä postausta parissa osassa, jottei ihan liian pitkiä tekstejä tulis :)

Noi mun lasit on niin karmeet et oli pakko ostaa :D

Viimeks kirjottelin siinä pari viikkoa sitten sunnuntaina ja seuraavaks olis vuorossa maanantai. Aamupäivällä suunnattiin kriisishoppailuille, koska ainakaan mulla ei ollu mitään kivoja vaatteita tiistain keikalle :D tehtiin tuhoja oikein kunnolla ja rahaa meni enemmän kuin liikaa. Mentiin lunchille dineriin ja söin maailman parasta guacamolehampparia! Vaatteet löyty ja turhat vaatekriisit selätettiin. Iltapäivällä mentiin takas meijän asunnolle Hollywoodin hoodseille ja valmistauduttiin illan keikkaa varten. Oli ihan chilliä voida kävellä pitkin Hollywood Boulevardia keikkalle. Keikkapaikka oli ihan huikee, sieltä näki Hollywood-kyltin ja kaikki!

Ennen keikkaa hengailtiin siellä venuella ja odoteltiin keikan alkua ja kappas, Marssien kitaristi ja pari muuta tsippaili siitä meijän ohi pariinkin otteeseen! Meillä oli paikat jostain ihan perimmäisestä nurkasta, mutta päästiin sitte vähän sniikkaa lähemmäs ja oltiin myös Marssien aikana heittämässä isoja ilmapalloja yleisöön. Siis ihan maailman mahtavinta oli olla tuolla keikalla. Ihan sama vaikka ei eturivissä oltukaan. Tota on mainostettu ja hehkutettu niiiiin paljon ja muistan miten mua harmitti viime vuonna, kun en voinu mennä. Siis se tunne, kun kuunteli lempibändiä niiden kotikaupungissa Losissa soittamassa biisiä City of Angels. Toi oli ehkä ihan maailmankaikkeuden parhainta koskaan ikinä!

Loppujen lopuks päädyttiin vielä vikan biisin ajaks lavalle ja siinä vaiheessa olin sitä mieltä, ettei meijän reissu voi paremmaks mennä. Jos vaan ihmiset tietäis sen merkityksen meille, kun päästiin edes niitä näkemään Hollywood Bowlissa. Sen lisäks kun päästiin lavalle kattomaan sitä showta niin voi huhhuh. Kaikista mahtavinta tässä oli, että koko keikka näytettiin netissä livenä ja meijän tutut Suomesta ja ties mistä oli tunnistanu meidät siellä lavalla?!? Ei luoja. Siinä vaiheessa oltiin varmoja, että ehkä karma voi joskus olla ihan kiva kaveri. En tiedä kuinka monta kertaa ollaan tän jälkeen toistettu kuinka ei päähän uppoo, että oltiin Hollywood Bowlissa lavalla.

Kaikista parasta oli kyllä huomata herra Jared Leton ilme, kun se näki meijät siellä pomppimassa :D Ollaan naurettu niin monet kerrat jo pelkälle ajatukselle siitä, mitä sen päässä siinä vaiheessa on liikkunu. Yhessä kohassa se nimittäin katseella kiers porukkaa läpi siinä lavalla ja voi jestas se sen ilme meijän kohalla. Varmasti miettiny että mitähän helvettiä noi täälläkin tekee :D Ei jeesus oikeesti mikä meno ja mikä fiilis ton jälkeen oli! Kaks kaveria sai vielä rumpukapulat ja itellä oli keikan jälkeen suu täynnä konfetteja :D Tän jälkeen oltiin ihan over the moon eikä Linkin Parkkiin keskittyminen oikein onnistunu vaikka ne helkkarin hyviä onki!

Minä ja toinen kaveri kuunneltiin muutama biisi kunnes luovutettiin ja juostiin kaupan kautta meijän asunnolle. Oli pakko saada wifi ja hehkuttaa kaikkea, mitä ehti tapahtua :D Huhhu, oli kyllä semmonen päivä ettei mitään rajaa ja en muista milloin viimeks oltais hehkutettu jotain asiaa niin paljon :D Siinä oli sitten vähän työn ja tuskan takana pakottautua nukkumaan ja loppujen lopuks taisin nukahtaa siinä kahen aikaa. Meillä oli aikanen herätys tiistaina, joten ei hirveesti naurattanu toi nukkumaanmenoaika :D

Team Wiggle

Noniiiin nyt ne terveiset täältä enkelten kaupungista!! On ollu semmosta menoa ja meininkiä etten edes tiedä mistä alottaa. Kolme neljästä kärsinyt jostain ihme pöpöstä, jonka takia yks kavereista vietiin sairaalaan tiputukseen. Onneks ei ollut mitään sen vakavempaa ja siitä sitten lääkärit hoputti sen lähtemään nopeesti, jotta ehtis meijän muiden mukaan vielä keikalle. Ollaan siis oltu torstaina yhellä keikalla ja siellä oli ton sairaalavälikohtauksen lisäks pientä muuta sähellystä keikkalippujen kanssa. Ollaan kierretty kaupoilla, Walk of Famella, käyty kattomassa Chinese Theatressa leffassa ja tapaamassa Jaredia. Eilen lauantaina mentiin Six Flagsiin ja kuudessa tunnissa ehittiin käydä kolmessa laitteessa (plus törmäilyautoissa :D) ja oli muuten vähän eriluokkaa Lintsin vuoristoradan kanssa. Tänään mentiin Hollywood Hillsseille kävelee ja ottaa kuvia. Pienistä ja isoista vastoinkäymisistä huolimatta on ollu ihan huippureissu tähän mennessä. Seuraavaks kasa kuvia tältä viikolta :)

 

Huomenna maanantaina aamulla suuntana taas outletit ja illalla taas keikka, tällä kertaa tossa ihan naapurissa Hollywood Bowlissa! Meillä on ihan maailman paras sijainti täällä ja voidaan ihan vaan kävellä sinne. Tolla keikalla me ollaan jossain ihan hevonkuusessa kaukana (niinku edelliselläki, koska saatiin väärät liput), mutta tiistaina suunnataan San Diegoon ja siellä sitte vähän eri meiningit toivottavasti eturivissä! Tän lisäks olis tarkotus ens viikolla käydä kattoo OC:n kuvauspaikat, mennä Universal Studiosille ja tehä pieni reissu sinne Vegasiin. Joten kiirettä pitää, mutta koitan jossain välissä taas pistää updatee tännekkin päin :) Muut on nyt jossain tuolla tähtien seassa tsippailemassa pitkin Walk of Famea, mutta ite oli pakko jäädä meijän asunnolle, koska oon vaan niiiin väsyny ja migreeniki ehti iskee ennen ku sain lääkkeen otettua. Joten hyvät yöt mulle ja huomenet sinne Suomeen! :)

Easy in, never out

OIIIIKEIN MAHTAVAT TERVEISET KAIKILLE!!!

Reissua on tehty 30 tuntia ja olemme Tukholmassa. No kidding. Kaikki meni suunnitelmien mukaan aina siihen asti kunnes saavuttiin Arlandan kentälle (ajallaan jopa). Koneesta ulos ja ruokapaikkaa ettimään. Taulussa lukee lennon statuksena delayed until 15:10. Noh, tunti sinne tänne. Aika meni hyvin iisisti ja melkein tuli kriisi, kun taulussa luki että portille nyt ja kaveri odottaa Starbucksissa kahvia. Kipitetään kiireesti toiseen päähän terminaalia passintarkastukseen, odotetaan koneeseen pääsyä ja vihdoin istahdetaan koneeseen. No kappas kappas kun kapteeni kuuluttaa, että tankatessa huomattiin moottorissa ongelma. Ok, ne korjaa ongelman ja jatketaan matkaa. Tai sit ei. Jouduttiin koneesta ulos, kukaan ei neuvonu minne mennä tai mitä tehdä vaan koko koneellinen ihmisiä vaeltaa ympäri Arlandaa ku päättömät kanat.

Jee Losiin... tai sit ei.

Jonotettiin tiskille, jotta saadaan lisää infoa: hotellihuone Radissonista ja ilmanen dinner, around 9 tulee tekstarilla lisää infoa. Ok. Dinnerin arvo 250 kruunua ja ruokana vähän riisiä, pari salaatin lehteä ja kanaa. Tekstari tuli klo 21:00, että lento on peruttu ja that's it. Onneks meillä on ihania ihmisiä Suomessa selvittämässä näitä juttuja ja myös mahtavia kanssamatkustajia, joten saatiin jo aiemmin tietää, että lento on siirretty tälle päivälle 15:45. MELKEIN 26 TUNTIA ALKUPERÄISEN LENNON JÄLKEEN.

Ollaan kirottu Norwegian alimpaan helvettiin ainakin 666 kertaa. Niiltä iteltä ei oo tullu mitään selkeetä infoa yhtään mistään minkään suhteen. Me ollaan fine sen asian kanssa, että saavutaan Losiin päivä myöhemmin, koska shit happens. Mutta se, että ollaan soiteltu yötä myöten autovuokraamolle vaan todetaksemme, että ne suostuu pitää autoa varattuna tälle päivälle 17:30 asti ja lento laskeutuu 17:45. Ollaan maksettu 700 euroa ton auton vuokrasta, joten vähän kriisi iski. Tänään kuitenkin kaverin äiti soitti vuokraamoon Suomen päässä ja ne hoiti asian ja lupas pitää sitä sittenkin 21:30 asti. Hauskaa on, että vuokraamossa ne sano, että oli muuten vaikee soittaa sinne Losin kentän pisteelle ja hoitaa asia. Oh really, jos se oli omalle työntekijälle vaikeeta ni mieti meitä.

Eilen sitte tehtiin tuttavuutta parin saksalaisen ja parin jenkin kanssa lentokentän baarissa ja päiviteltiin tätä tilannetta. Yks niistä jenkeistä oli ajatellu, että vaihto Tukholmassa on easy in, easy out. Joo niin, enemmänkin easy in, never out. En enää tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ollaan heitetty semmosta paskaa läppää aiheesta Extreme Adventures at Arlanda. Noh, ollaan sentään yövytty neljän tähden hotellissa ja saatu kunnon hotelliaamupala. Pikkuhiljaa pitäs alkaa checkkaa ittemme ulos, mennä syömään 150 kruunun edestä johonki ja sitten selviytyä joskus sinne lennolle. Praying to god meijän lento olis oikeesti ajoissa perillä eikä tulis enää mitään ongelmia.

Positiivista on, että me mennään kattomaan yhtä dokkaria perjantaina CHINESE THEATREEN! Siis dinnerillä melkein kiljuttiin eilen, kun saatiin tietää, että ollaan menossa sinne. Jos joku ei paikkaa tiedä niin se yks sana: Google. Huhhuh semmosta täällä, ens kerralla pliis toivottavasti päivitän sieltä Hollywoodista.

One life, one love, live

Heissulivei vaan kaikille! Mä oon ihan ylittäny ja yllättäny itteni niin täysin tän pakkaamisen suhteen. Mä alotin hyvissä ajoin jo alkuviikosta ja eilen päivällä olin saanu jo melkein kaiken oleellisen pakattua!  Tänään siinä yhen aikaan pakkasin kaikki loput (lukuunottamatta hammasharjaa, piilarinesteitä tms jota tarviin vielä) ja oon nyt niin ylpee itestäni. Siis tosiaan kun Tallinnaan lähettiin kaheks yöks ni mä oikeesti revin hiuksia päästä, koska en osannu päättää mitä pakkaan :D Tää viikko on ollu kyllä jotenki tosi oudon iisi. Töihin meneminen ei kyllä niinkään. Mutta voi että miten maailman mahtavin fiilis oli perjantaina astua ovesta ulos ja todeta, että se oli siinä. Kolme viikkoa lomaa ja sen jälkeen alkaa voi alottaa ihan puhtaalta pöydältä, koska uus työ ja oma kämppä. Parasta.

Nyt oon suhaillu ympäriinsä milloin missäki ostamassa sitä ja tätä. Eilen lähin Helsinkiin H&M Homeen ettimään paria jutskaa kotiin, mutta enhä mä löytäny sieltä mitään mitä olin netistä kattonut ja jos löysin ni oli rumia livenä. Myös mun lemppari kuivashamppoo oli hakusessa ja vihdoin löyty sit Sokokselta pitkän metsästämisen jälkeen :D Nyt pitäis olla kaikki kasassa eväitä myöten. Me siis päätettiin säästää se joku 30e per suunta jättämällä lentsikkaruuat väliin ja on ollu sit miettimistä, että mitäs sitä söiskään 17h matkustuksen aikana :D Mulla on nyt sit irtareita, fazerina kismet, riisikakkuja ja karjalanpiikaoita. Kai sillä johonki asti pärjää. Meillä on kuitenki Tukholmassa viiden tunnin välilasku, joten siellä voi jotain lämmintä ruokaa syyä.

Suklaamarenkia, marjoja ja muuta sälää. Oli hyvää!

Vitsit oon kyllä niin excited tästä reissusta. En niinkään esim siitä Losista kaupunkina itessään, koska se on nyt niin yliarvostettu ja ruma näin suoraan sanottuna :D Ellei sit just jostain hillseiltä kato sitä maisemaa illalla valojen loistaessa taustalla jne tai mee sinne Hollywood-kyltille tai vaihtoehtosesti vaik Beverly Hillsiin. Mutta siis kaikki mitä tehään siellä ni odotan niiin paljon. Oon ihan overwhelmed et kohta kaikkialla kuulee taas englantia ja pääsee puhumaan sitä joka päivä. Mä rakastan jotenki kuunnella enkkua puhuttavan ja vaikka munkaan enkku ei oo täydellistä niin tykkään puhua ja muutenki käyttää sitä paljon. Ja voih, oon tosi pitkään pidättäytyny shoppailemasta, koska on pitäny säästää rahaa, joten odotan niitä halpoja outletteja ja muutenki halpoja... noh kaikkea.

Tulee ihan varmasti huippureissu meille, mutta se on myös varmaa, ettei ilman ongelmia tää porukka sieltä selviä. Tullaan eksymään satavarmasti niin miljoonat kerrat, unohdetaan asunnon avaimet jonnekki tai bensa loppuu kesken matkan tms. Ja mä niin nään sieluni silmin kuinka turhaudun meijän pienessä asunnossa, kun muilla on kamat ympäri kämppää samaa aikaa ku en löydä oikeeta paitaa mun laukusta ja kiroon koko reissun alimpaan helvettiin. Taistellaan siitä mennäänkö eka syömään vai sitten kauppaan vai toisinpäin tms muuta turhaa. Meitä on kuitenki neljä ihmistä ja jokaisella on omat mielipiteet ja kaikki on niin erilaisia vaikka parhaita kavereita ollaankin. Kompromissien aika siis edessä. En valehtele sanoessani, että tää reissun suunnittelu ja valmistautuminen on välillä ollut ihan tuskaa :D Kaikilla hirvee stressi päällä ja ollaan mm. saatu "riita" aikaseks kaurapuurosta, majotuksesta, vuokra-auton tilavuudesta ja kaikesta muusta turhasta :D Kunhan perille päästään ni stressi laskee varmaan nopeemmin ku lehmän häntä nii helpottaa sit vähän :D

Eilisen ootd

Niin tai näin, kohta on aika vaan nauttia! Tai siis kunhan ensin ollaan toivuttu puuduttavasta lennosta. Meillä siis tunnin lento Arlandaan, siellä 5h välilasku ja siitä reilu 11h Losiin. Ei siinä mitään, mutta kone bookattu niin täyteen, että jäljellä on vaan niitä karseita keskipaikkoja. Eikä YHTÄÄN vierekkäistä... Noh terve vaan niille sit, jotka mun vieressä istuu koska mä en pysty 11h istuu paikoillaan. Kun lennettiin pari vuotta sitten San Franciscoon kaverin kanssa, niin mä kävin 8h lennon aikana varmaan vähintään kerran tunnissa vessassa, että pääs edes jotain tekemään :D Mun suunnitelma on nukkua tänä yönä tosi vähän (4:30 herätys) ja olla sit niin väsyny iltapäivällä, että nukahdan samantien kunhan kone Tukholmasta pääsee ilmaan. Mulla toisaalta on joka kerta ollu toi suunnitelma, kun Jenkkeihin oon lentänyt eikä oo kertaakaan toiminut :D

Semmosta jaarittelua täällä. Eilen kun kotiin pääsin seiskan pintaan niin katoin melkein 6h putkeen Cake Bossia Netflixistä, koska oli vaan niin mukava tässä sohvalla köllötellessä. Ajattelin, että jatkaisin sen kattomista vielä vähän lisää, jotta sais ajan kulumaan kun ei mulla sitä pakkaamistakaan enää oo jäljellä. Ei mulla siis oikeesti mitään tähdellistä asiaa ollu. Kunhan tulin löpisemään. Palaillaan seuraavan kerran enkelten kaupungista! Adios!