keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Freedom!

Mikään ei oo parempaa kuin tajuta, ettei enää tarvii potee huonoo omaatuntoo, jos en oo koulukirjojen ääressä ahkerana opiskelemassa! Siis vaikka mun lukeminen oli nyt vähän niin ja näin tälleen loppua kohden ja olin vähän whatever-asenteella niin oli se jotenki stressaavaa, ku koko ajan takaraivossa jyskytti se ajatus, että pitäis lukea lukea lukea. Mä siis jossain kohtaa tajusin, etten vaan ehdi töiden takia lukee riittävästi, joten se jäi sitte ekan kuukauden jälkeen vähän puolitiehen. Mä oikeesti silloin huhtikuun lopulla muistin tosi hyvin niit juttuja, jopa joitaki lakipykäliä ulkoa ja jos sanottiin vaan joitain tiettyjä lakeja ja niiden pykäliä niin osasin heti hahmottaa, että mistä niissä on kyse. Tänään oli ihan eri ääni kellossa, kun istuin Helsingin yliopiston yhdessä niistä monista auditorioista tekemässä sitä koetta.

Uus jäätelörakkaus!

Kokeessa oli 7 tehtävää, joista jokaisesta sai 10 pistettä. 6 ensimmäistä niistä oli yhden sivun "esseitä" ja vika oli monivalinta. Siinä kohtaa, kun kävin tehtäviä läpi, niin ekaks alko naurattaa ja oli työn ja tuskan takana pitää suu kiinni. Siis mä katoin sitä paperia ja olin ihan varma, että oon saanu ihan väärät kirjat. Tai, et sisältö olis ollu ihan eri ku pitäis. Aiheet oli semmosia, että kuitenki ne läpi lukemalla tajusin, että jos oisin silloin yli kuukaus sitte saanu sen kokeen tehä ni ois tullukki täydet sivut tekstiä ihan tosta noin vaan. Paitsi siihen yhteen, joka oli niin hepreaa että ois tehny mieli itkee ja nauraa samaa aikaa. Siin oli kyse jostain lakialoitteesta ja siihen oli ladeltu pykäliä, momentteja ja muuta sälää yks toisensa jälkeen. Nauroin vaan pääni sisällä enkä enää sitä tehtävää vilkassu :D Mut muuten ne tehtävät oli tosi mielenkiintosii ja ihan turhaan pelkäsin tota koetta. Kaikki pelotteli, että pitää osaa pilkuntarkasti esim kertoa, miten joku lause sivulla 666 oli. Ei siellä ollu mitään tommosia ja oon sitä mieltä, että jos oikeesti tohon ois voinu lukee sen monta tuntia päivässä, niin ei ois ollu niin hirveen vaikee koe. Eri asia sitte, että missä se pisteraja menee, kun kerta maksimi oli 70 ja sit ylppäreistä tulee niitä lähtöpisteitä.

kesäkesäkesäkesäkesäkesäkesä
En siis oo mitenkään pettyny, että toi valintakoe meni miten meni, koska olin siihen jo valmistautunu. Oli kuitenki mielenkiintosta päästä tonne koetilaisuuteen ja nähä millasia kysymyksiä noista kirjoista oli laadittu :) Tuli hyvä wake up call ja tajusin nyt ihan aikuisten oikeesti miten paljon työtä ja lukemista tonne pääsy vaatii. Tiesinhän mä sen jo tätäki ennen, että ei sinne leikkien pääse, mutta jotenki nyt konkretisoitu toi koko juttu, kun näki mihin tällä lukemisella pääs.


Toinen hame, jonka kotiutin Jenkeistä! Ihanaa kun on kesä!
Anywayyyys, nyt uppoudun taikamaailmaan ja alotan ihanien Pottereiden lukemisen alusta enkä murehdi mistään! Paitsi pian pitäis murehtia pakkaamisesta. Ostin kyllä tänää pari paitaa, mutta niillä ei pitkälle pötkitä. Haluttais ostaa vaikka mitä kivaa, mutta toisaalta ois kiva jos olis rahaa shoppailla siellä Roomassa kans :D En tiedä mitkä kuviot meillä on Toscanassa, mutta veikkaan, että menee täydeks lomailuks ja auringon palvonnaks. Mä kattelin säätiedotuksia, ja Roomassa pitäis pyöriä siinä +30 asteen tienoilla, enkä valita yhtää. Mua vaan pelottaa, että kuolen sinne helteeseen sitte perjantaina, kun on se keikka. Noh, se on sitte sen ajan murhe se.


Kaikella rakkaudella ajattelin Helmiä tänään ku istuskelin siinä samassa Roberts Coffeessa kahvilla ennen koetta, ku mitä silloin meijän rakkaan Jan(i/ne)n kanssa vuos sitte :D Muistan vieläki sen hetken, ku nähtiin se Adidas-pukunen jamppa siellä kadun varressa US Embassyn vierellä meitä odottamaan ja vitsailtiin, kuinka se ihan saletisti on meijän etsimä jäbä ja niinhän se oli :D Tuli flashbackit kuinka  Helmillä meni piilari huonosti ja piti lopettaa se perehdytysjuttu siihen ja juosta äkkiä vessaan ottaa piilarit veke :D En voi tajuu että siitäki on jo vuos? En kyllä vuos sitte viisumia hakiessa olis uskonu minkälainen reissu sitä onkaan edessä. Niin hyvässä kuin pahassa. On sitä tässä kyllä koettu vaikka mitä, enkä vois olla onnellisempi, että uskalsin ottaa ton ison askeleen ja toteuttaa mun sen hetkisen suurimman unelman :)

Sellasta pikasta päivitystä täältä suunnalta! Pakko lisätä, että ei jumbe oon niiiiiin hyperinnoissani nyt kaikesta tulevasta, etten melkein osaa pysyä paikallani :)

2 kommenttia:

  1. Eikäää mää vaan hymyilin ihan täyttä ku luin tuon!!! SIIS SE PIILARIJUTTU :DDDD Ja se meiän etsimä mies :::DD PARASTA! Siis miten oltaskaa arvattu sillon että mitä kaikkea huippua päästään kokemaan vielä yhessä ja erikseen!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyl huippua istuskella sillä ja miettiä vuoden takasta aikaa! Hymyilin ku mikäki riemuidiootti ku muistin noi kaikki jutut :D en ees muistanu tota piilarijuttuu ku ennen ku istahin siihen penkille :D

      Poista